Etenevä rasvamaksatauti tulisi napata kiinni jo varhaisvaiheessa

Rasvamaksatauti, joka ei johdu alkoholista (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD), on yleisin maksasairaus länsimaissa. Tautia on kaksi tavallista muotoa, joista toinen johtuu lihavuudesta ja alentuneesta insuliiniherkkyydestä (insuliiniresistenssistä) ja toinen yleisestä tautia aiheuttavasta PNPLA3-rasvamaksageenistä.

Suomessa on ajateltu yleisesti, että suomalaisten maksat tuhoaa enimmäkseen alkoholi ja ettei rasvamaksatauti koske meitä. Tauti on kuitenkin jäänyt piiloon, koska sen varhaiseksi toteamiseksi ei ole ollut olemassa menetelmiä, kuten verikokeita tai kuvantamistutkimuksia. Suomessa on tehty viimeisten vuosien aikana jo 20 maksansiirtoa rasvamaksataudin vuoksi, ja ongelma pahenee koko ajan.

Professori Hannele Yki-Järvisen tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa on tutkinut rasvamaksatautia jo pitkään. Nyt ryhmän sisältä valmistuu lyhyen ajan sisällä kolme aiheeseen liittyvää väitöskirjaa: LL Elina Isokuortin väitöstilaisuus oli 28.10.2017 (väitöstiivistelmä), LL Jenni Hyysalo väittelee 16.12. ja LL Susanna Lallukka 13.1.2018.

VIIDELLÄ PROSENTILLA 45-74-VUOTIAISTA ON EDENNYT RASVAMAKSATAUTI

Suomalaisessa väestötutkimuksessa rasvamaksataudin edenneen muodon (NASH) esiintyvyys oli samaa luokkaa kuin muualla länsimaissa: noin viidellä prosentilla 45-74 -vuotiaista on NASH. Näillä potilailla on moninkertainen riski kehittää maksakirroosi verrattuna potilaisiin, joilla on pelkkä rasvamaksa.

NASH-potilaat voidaan tunnistaa yksinkertaisella verestä tehtävällä testillä, johon kuuluvat maksan toimintakoe, insuliiniresistenssin mittaus ja geenitesti. Pelkkä rasvamaksa voidaan tunnistaa luotettavasti insuliiniherkkyyttä mittaavalla testillä. Isokuortin väitöstutkimuksessa kehitettiin myös toinen veritesti rasvamaksan toteamiseen.

Potilailla, joilla on lihavuuteen liittyvä rasvamaksa, on huomattava riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä johtuu osittain siitä, että rasvainen maksa tuottaa liikaa veren hyytymistä lisääviä tekijöitä. Yhdentoista vuoden seurantatutkimuksessa todettiin, että kolmasosalle rasvamaksapotilaista kehittyi maksaan sidekudosta, joka edeltää maksakirroosin kehittymistä. Sidekudoksen lisääntyminen todettiin elastografiaksi kutsutulla kuvantamismenetelmällä; siinä potilas kuvataan MRI-laitteella samalla kun maksaan kohdistetaan paineaalto erillisen laitteen avulla.

– Näiden kolmen väitöstutkimuksen tulosten perusteella terveyskeskuksissa tulisi ottaa käyttöön yksinkertainen verikoe rasvamaksataudin etenevien muotojen varhaiseksi diagnosoimiseksi, professori Hannele Yki-Järvinen sanoo. – Jos potilaan tulos rasvamaksatautia mittaavassa verikokeessa on poikkeava, hänelle tulisi tehdä erikoissairaanhoidossa elastografia-tutkimus.

 

Väittelijöiden yhteystiedot:

elina.isokuortti@helsinki.fi
jenni.hyysalo@gmail.com
susanna.lallukka@helsinki.fi

Professori Hannele Yki-Järvisen yhteystiedot:
hannele.yki-jarvinen@helsinki.fi

Lisää aiheesta: Tutkimuskohteena maailman yleisin maksasairaus

************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043