Kaivosten prosessivesien puhdistukseen apua geelimäisestä nanoselluloosasta
31.10.2017 08:31:44 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

– Sisävesien suolaantuminen on yksi vaikeimmin ratkaistavista kaivostoiminnan ja energiatuotannon aiheuttamista ympäristöongelmista, sanoo tutkija Salla Venäläinen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Salla Venäläinen kollegoineen on tutkinut puunjalostusteollisuuden valmistaman nanofibrilloidun selluloosan eli niin sanotun nanosellun soveltuvuutta teollisten prosessivesien sisältämien haitta-aineiden sitomiseen.
Tutkijat totesivat, että nanosellu sopisi erityisen hyvin laimentamattomien prosessivesien esikäsittelyyn. Laboratoriokokeissa kolmiportainen käsittely alensi happaman prosessiveden metalli- ja sulfaattipitoisuutta jopa lähes kolme neljäsosaa annostuksesta riippuen. Vastaavasti loppuneutraloidusta prosessivedestä saatiin poistetuksi enimmillään jopa hieman yli kaksi kolmasosaa natriumista ja neljä viidesosaa sulfaatista.
Aineiden pidättyminen tehostui, kun geelistä tehtiin löysempää. Paras lopputulos saatiin käsittelemällä vesiä useammassa erässä.
– Pidätysteho on merkittävä, kun otetaan huomioon, että tutkittujen prosessivesien kokonaismetalli- ja sulfaattipitoisuudet olivat alkujaan hyvin korkeita ja tutkittavien nanosellugeelien massasta yli 98 prosenttia oli vettä, Salla Venäläinen toteaa.
Nanosellu on selluloosasta tuotettu orgaaninen biopolymeeri, joka muodostaa vedessä paksun geelin. Nanokuitujen kemiallisia ominaisuuksia voidaan muuttaa sen mukaan, millaisia aineita niiden halutaan sitovan. Ihannetapauksessa aineet voidaan vapauttaa ja kierrättää takaisin teollisiin tarpeisiin.
Nanofibrilloidun selluloosan käyttöä vesienkäsittelyssä on testattu Sotkamon Tuhkakylässä sijaitsevan Terrafame Oy:n monimetallikaivoksen prosessivesillä, joita ei päästetä ympäristöön sellaisenaan. Hankkeessa käytetyn UPM Biofibrils -nanosellun toimitti UPM-Kymmene Oyj.
______________
Kaivostoiminnan ja voimalaitosten kaltaiset teollisuuden alat tuottavat vuosittain suuria määriä prosessivesiä, jotka voivat olla erittäin happamia ja sisältää runsaasti liuenneita metalleja ja sulfaattia.
Happamuuden vähentämiseksi vedet käsitellään uusiutumattomista luonnonvaroista tuotetuilla kemikaaleilla. Niiden aiheuttama pH:n nousu saa prosessivesissä olevat raskasmetallit ja alumiinin saostumaan. Muodostuva sakka läjitetään jätteenä, jolloin arvokkaita metalleja poistuu lopullisesti kierrosta.
Prosessiveden sisältämä natrium ei kuitenkaan saostu pH:ta nostamalla. Se ja suuri osa sulfaatista päätyvät teollisuuslaitosten ylijäämävesiä vastaanottaviin vesistöihin. Järvivettä tiheämpänä jätevesi voi kerrostua vesialtaan pohjalle esimerkiksi syvänteisiin, joissa vesimassa ei pääse sekoittumaan ja laimenemaan. Veden kerrostuminen voi estää järven normaalit vuosittaiset täyskierrot, joiden aikana vesistö saa elintärkeää happitäydennystä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla Venäläinen
salla.venalainen@helsinki.fi
puh. 040 755 2135
@SallaVenalainen
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme