Luonnontieteellinen museo on koululaisten ykkösmuseo

Museovirasto kokoaa vuosittain katsauksen maamme museoiden tilasta. Tuoreen tilaston mukaan Luonnontieteellisessä museossa vieraili päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien mukana yli 65 000 lasta ja nuorta. Seuraavana tulivat Tampereen kaupungin historialliset museot reilulla 36 000 ja Suomen kansallismuseo noin 33 000 nuorella kävijällä.
Taustalla osaava opaskunta
Helsingin yliopiston budjettileikkaukset kohdistuivat raskaina myös Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen.
– Jouduimme valitettavasti karsimaan näyttelytoiminnasta sekä henkilökuntaa että muita resursseja. Vaikeassa tilanteessa olemme kuitenkin pystyneet pitämään ovet avoinna ja tarjoamaan luontotietoa ja tutkimustuloksia yleisöä kiinnostavalla tavalla. Onkin upeaa, että näin moni kävijä löysi museoomme viime vuonna, toteaa Luomuksen johtaja Leif Schulman.
– Olemme säästöistä huolimatta pystyneet panostamaan koulu- ja päiväkoti-ikäisten opastuksiin ja se tuottaa nyt hienoa tulosta, iloitsee myös suunnittelija Markku Liinamaa Luomuksesta.
Liinamaa suunnittelee ja käsikirjoittaa museon opastukset yhdessä kollegansa Satu Joveron kanssa. He myös rekrytoivat ja kouluttavat oppaat Luomuksen opaspooliin.
– Oppaamme ovat biologian tai lähitieteiden opiskelijoita, joten heillä on jo entuudestaan melkoisesti tietoa luonnosta ja sen prosesseista kuten evoluutiosta tai mannerlaattojen liikkeistä, Liinamaa kertoo.
Yliopisto-opiskelijoiden asiantuntemuksen päälle on hyvä lähteä rakentamaan opastustaitoja.
Omistautuneet oppaat ja asiakaspalveluhenkilökunta takaavat koulu- ja päiväkotiryhmille vierailun, joka elämysten ohella tarjoaa runsaasti tietoa esimerkiksi Suomen luonnosta, ilmastonmuutoksesta tai luonnon monimuotoisuudesta. Nämä kaikki sisältyvät Helsingin yliopiston strategiassaan painottamiin tutkimusaloihin 2017–2020.
Kävijämäärä säilytettiin ennallaan
Luonnontieteellisessä museossa vieraili viime vuonna yhteensä yli 167 000 kävijää. Luku on kutakuinkin sama kuin vuonna 2015.
Luonnontieteellinen museo on osa Luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta, joka puolestaan on Helsingin yliopiston erillislaitos. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin. Sinne voi lähteä omatoimiseikkailulle Museo TOP10 -tehtävävihon kanssa, valita fiilistely-oppaista esimerkiksi sen mukaan, onko uneton, kaipaako sinistä vai haluaako päteä, tai käydä tutustumassa varta vasten tiettyyn aiheeseen kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pohjoiseen luontoon. Museokahvilassa on maksutta näytillä Vuoden luontokuvat 3.12.2017 saakka.
Lisätietoa
- Tarkemmat aukioloajat ja pääsymaksut www.luomus.fi/museo
- Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
- Museotilasto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme