Espoo rakentaa kestävää kasvua

Koulut kuntoon on valtuustokauden kärkitavoite. Tavoitteella varmistetaan kouluille ja päiväkodeille terveet ja toimivat tilat sekä sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumääräksi nolla. Koulujen ja päiväkotien tilojen parantamiseen panostetaan seuraavan 10 vuoden aikana käyttö- ja investointitaloudessa yhteensä yli 900 miljoonaa euroa hyödyntäen mm. tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuja sekä koulurahastoa. Koulu- ja päiväkotitilojen tilatarpeeseen vastataan myös School as a Service mallilla, jota on jo sovellettu Otaniemen kampusalueelle sijoitetuissa lukioissa.

Toimitilainvestoinnit painottuvat kouluihin ja päiväkoteihin. Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuu Haukilahden päiväkoti ja kirjasto, Karamäen, Vermon, Matinraitin ja Suviniityn päiväkotihankkeet sekä Soukankujan päiväkodin peruskorjaus. Vuosina 2018-2022 kaupungin rakentamisohjelmassa on viisi kouluhanketta sekä neljä yhtiömuotoisina elinkaarihankkeina toteutettavaa kouluhanketta.

Kokonaisuudessaan Espoon kehittämiseen investoidaan ensi vuonna 280 miljoonaa euroa ja yhteensä 2,7 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investoinnit sisältävät Raide-Jokerin, metron kehityskäytävän sekä aluekeskusten ja kaupunkirakenteen kehittämisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet.

Espoon väestö kasvaa lähes 4 900 asukkaalla vuosittain. Uusia asuntoja valmistui tammi-syyskuussa 2017 yli 2 500 eli peräti 1100 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin.  Vieraskielisen väestön ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti.  Espoo vastaa palvelutarpeeseen järjestämällä palvelut entistä tehokkaammin digitalisaation avulla. Yhteistyötä kumppaneiden kanssa syvennetään City as a Service (kaupunki palveluna) -mallilla, jossa käytetään ja kehitetään alueen olemassaolevia resursseja kuntalaispalveluihin.

Kunnallisvero entinen 18 prosenttia

Kunnallisvero pidetään 18 prosentissa ja kiinteistöverot pysyvät vuoden 2017 tasolla. Vuonna 2018 verotuloja arvioidaan kertyvän 1 495 miljoonaa euroa, joka on 1,7 prosenttia enemmän kuin kuluvan vuoden ennuste.

Talousarvioehdotukseen on lisätty kehysvaiheen jälkeen 17 miljoonaa euroa suunnitelmakaudelle mm. tuntikehyksen ja koulukuljetusten pitämiseen nykytasolla, yksityisen hoidon tuen sisaruslisän maksamiseen, lasten ja nuorten mielenterveys- ja terapiapalveluihin sekä englanti asiointikieleksi ja City as a Service -toimintamallien kehittämiseen.

Vuosikate nousee 191 miljoonaan euroon. Tämä ei kuitenkaan riitä mittavan investointiohjelman rahoittamiseen. Suunnitelmakauden lopussa vuosikate nousee tavoitteeksi asetettuun 270 miljoonaan euroon. Kaupungin käyttötalouden tulos ja investointien tulorahoituskyky vahvistuvat koko taloussuunnitelmakauden ajan.

Kaupungin investointitaso on mitoitettu valtuuston päätöksen mukaisesti keskimäärin 280 miljoonaan euroon vuodessa. Vuonna 2018 kaupungin nettoinvestoinnit ovat 287 miljoonaa euroa ja konsernin 700 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvaa edelleen suunnitelmakaudella ja ylittää 1 miljardin rajan vuonna 2020. 

Espoo konsernin lainakanta nousee taloussuunnitelmakauden aikana 4,6 miljardiin euroon ja ns. verorahoitteinen oikaistu lainakanta 3,4 miljardiin euroon. Oikaistun lainakannan kasvu pysähtyy vuonna 2020, mutta lainakanta alkaa pienentyä vasta vuoden 2022 jälkeen.

Espoo-tarina eli kaupunkistrategia päätettiin kuluvan valtuustokauden alussa. Sen mukaan kasvavaa Espoota kehitetään taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi niin, että Espoo pysyy Euroopan kestävimpänä kaupunkina. Tavoitteita edistetään kehittämällä johtamista, operatiivista tavoitteiden asettamista, mittarointia ja seurantaa.

Maksutonta varhaiskasvatusta 5-vuotiaille kokeillaan

Sivistystoimessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee ja maksutonta varhaiskasvatusta 5-vuotiaille kokeillaan. Oppimistulokset ovat pääkaupunkiseudun parhaat. Lukiot ovat kilpailukykyisiä ja niiden yhteistyö korkea-asteen kanssa tiivistä. Koulutustakuu toimii. Nuorten syrjäytymisen estämiseen panostetaan, esimerkiksi Ohjaamo -talo tarjoaa monialaisena yhteistyönä tietoa, apua ja tukipalveluita nuorille aikuisille. Opiskeluhuoltoa kehitetään mm. kuuden suuren kaupungin yhteistyönä 

Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa kasvaa. Kulttuurien moninaisuus otetaan huomioon palveluissa. Matalan kynnyksen palveluita lisätään.

Vetovoimainen kulttuuri- ja liikuntatarjonta lisää kaupungin elinvoimaisuutta. Espoolle laaditaan huippu-urheilu- ja liikuntaohjelma. Pentalan saaristomuseo avautuu.

Sivistystoimen palvelutarjonnan ja -verkon tavoitetaso määritellään ja toteutus aloitetaan. Uudenlaisia oppimisen olosuhteita kehitetään ja tiloja hyödynnetään innovatiivisesti ja tehokkaasti.  Uudet digitaaliset palvelut monipuolistavat palvelutuotantoa.

Terveysasemien puhelinpalvelu laajenee, ikäihmisille sujuvasti kotihoitoa ja muita palveluja

Terveysasemilla palvellaan entistä sujuvammin, kun käyttöön saadaan yhteinen palvelunumero, joka palvelee klo 7-18. Kiireellisissä asioissa vastaanotolle pääsee heti ja kiireettömissäkin asioissa 10 vuorokauden sisällä. Uusia sähköisiä ajanvaraus-, omahoito- ja etäpalveluja otetaan käyttöön. Tavoitteena on, että vähintään 90 prosenttia asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Ikäihmiset voivat asua turvallisesti kotona. Sairaalasta kotiutuvat ikäihmiset ja uudet kotihoidon asiakkaat pääsevät tarvittaessa kuntouttavalle arviointijaksolle. Sen aikana kullekin asiakkaalle etsitään palvelut, jotka parhaiten tukevat hänen omia voimavarojaan. Kotihoidon asiakkaiden kivunhoitoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseksi järjestetään runsaasti ryhmätoimintaa ja tapahtumia, joihin on vapaa pääsy, ja Seniori-Vamos-toimintaa laajennetaan. Kun kotona asuminen ei enää suju, palveluasumisen piiriin pääsee kolmen kuukauden sisällä.

Perheiden tarpeisiin vastataan nopeasti. Apua saa pieniinkin pulmiin helposti ja nopeasti, normaalissa arkiympäristössä – kotona, päiväkodissa, koulussa – mikä vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Palvelujen tarve arvioidaan ja asiakassuunnitelma tehdään yhdessä perheen kanssa. Tarvittaessa perheelle nimetään omatyöntekijä.

Vammaiset elävät tavallista elämää, osallistuvat ja harrastavat sekä saavat asiansa joustavasti hoidettua. Asiakaspalveluun saa paremmin yhteyden. Asumispalvelut monipuolistuvat, kun ympärivuorokautisen asumisen rinnalle saadaan lisää kevyempää,

tuettua asumista. Uusia asumispalvelukohteita valmistuu Leppävaaraan ja Espoon keskukseen.

Hiilineutraali Espoo vuonna 2030

Espoon ilmasto-ohjelma päivitetään siten, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Kestävää kasvua vahvistetaan sujuvilla liikenneratkaisuilla, kestävillä rakentamisen ja energian ratkaisuilla, kiertotalouden kehittämisellä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä ja luontohyötyjen laadun parantamisella. Tiivis rakentaminen raideyhteyksien varrelle mahdollistaa kestävän elämäntavan. Joukkoliikenteestä halutaan sujuvaa, jolloin sen kulkutapaosuus kasvaa.

Kasvu suunnataan erityisesti metron, Raide-Jokerin ja kaupunkiradan ympärille. Samalla edistetään tiivistä ja korkeaa rakentamista raideyhteyksien varrella ja lisätään liikenteen solmukohtien kaupunkimaisuutta.

Finnoon asuntorakentaminen käynnistyy Djupsundsbäckenin alueella 2018 ja kunnallistekniikan rakentaminen alueella jatkuu.  Finnoota rakennetaan seuraavat 15-25 vuotta

Matinkylässä Tynnyripuiston alueelle on kaavoitettu asumisen, palvelujen ja viihtymisen alue, jonne sijoittuu kaupungin hankkeista mm. Matinkylän uimahalli, joka valmistuu vuonna 2021.

Lisätietoja:

kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, p. 046 877 3953

taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuo, p. 043 826 9139

teknisen toimen johtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359

perusturvajohtaja Juha Metso, p. 050 532 7321

sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä, p. 043 827 1105