Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti laskee ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen

Jaa
Kunnallisvero laskee ensi vuonna noin 700 000 asukkaalla ja nousee 420 000 asukkaalla. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,86 ja laskee ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Tulos johtuu pitkälti Helsingin puolen prosenttiyksikön veronalennuksesta.

Kuntaliitto tiedottaa
17.11.2017
Julkaisuvapaa heti

Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti laskee ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen


Kunnallisvero laskee ensi vuonna noin 700 000 asukkaalla ja nousee 420 000 asukkaalla. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,86 ja laskee ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Tulos johtuu pitkälti Helsingin puolen prosenttiyksikön veronalennuksesta.

Veroprosentti laskee vuonna 2018 kuudessa kunnassa ja nousee 52 kunnassa. Korottajien määrä pysyi jo kolmatta vuotta maltillisella tasolla. Korottajia on lukuisista rakenteellisista sopeutustoimista huolimatta kuitenkin viisi enemmän kuin viime vuonna.

– Yleinen taloustilanne on piristynyt ja sen myötä verokertymät kasvavat. Kunnat ovat myös pitäneet kukkaronnyörit tiukalla ja sopeuttaneet toimintaansa merkittävästi. Kuitenkin edelleen yli puolella kunnista veroprosentti on 21,00 tai yli, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi kuntien päätöksiä.

Veronkorotukset painottuvat pienempiin kuntiin

Veroprosenttia laskee kuusi kuntaa, eli Helsinki, Kustavi, Laitila, Maarianhamina, Pukkila ja Savonlinna. Veroprosenttiaan nostaa 52 kuntaa, joista kolme suurinta ovat Lahti, Nokia ja Kemi. Tuloveroprosenttien muutokset pienentävät kuntien verotuloja noin 38 miljoonaa euroa.

Tyypillisin korotus on ensi vuodelle 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus on 1,00 prosenttiyksikköä, joka tehtiin yhteensä yhdeksässä kunnassa.

– Veronkorotusten syynä on usein valtionosuuksien leikkaukset, jotka perustuvat hallituksen kilpailukykysopimuksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen ylimitoitettuihin säästöarvioihin. Myös investoinnit, erityisesti kouluhankkeet, vaativat rahoitusta, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa.

Korkeimmat Manner-Suomen kunnallisveroprosentit ovat ensi vuonna Jämijärvellä, Teuvalla ja Reisjärvellä, 22,50 prosenttia. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on Kauniaisissa, 17,00 prosenttia. Ero korkeimman ja alhaisimman veroprosentin välillä pysyy 5,50 prosenttiyksikössä.

Keskituloinen, noin 3 600 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa kunnallisveroa keskimäärin noin 7 200 euroa vuodessa.

Verotulojen vastineena tarjottavia palveluja hyödynnetään eri tavoin eri ikäisenä. Alle 18-vuotias käyttää vuosittain palveluja 12 900 euron edestä, ja yli 65-vuotias noin 9 100 euron edestä. Työikäinen väestö eli 18-64 -vuotiaat käyttävät kuntien palveluja noin 4 100 euron edestä vuosittain.

Kiinteistöveroja korotettiin kuntien päätöksillä maltillisesti

Yleinen, vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti nousee yhteensä 53 kunnassa.

Kiinteistöveroprosenttien korotukset ja tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksen muutos lisäävät kuntien verotuloja yhteensä 16,9 miljoonaa euroa.

– Valtion päättämien kiinteistöveron rajojen ja kiinteistöjen verotusarvojen korotusten seurauksena kiinteistöveron tuotto on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Siitä huolimatta kansainvälisesti vertailtuna kiinteistöveron taso on alhainen. Kuntien ensi vuodelle päättämät korotukset ovat erittäin maltillisia, kehittämispäällikkö Jukka Hakola sanoo.

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,8 miljardia euroa. Se muodostaa noin neljä prosenttia kuntien tuloista.

Koiraveroa ei peritä ensi vuonna enää yhdessäkään kunnassa.

Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Kuntatalousyksikön vt. johtaja Henrik Rainio, p. 050 596 9635
Kehittämispäällikkö Jukka Hakola, p. 050 411 7112

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye