Helsingin yliopisto

Kirjahanke paljasti uusia sammallajeja – vilurahtusammal liitettiin Suomen eliöstöön

Jaa
Sammalilla on Suomen luonnossa tärkeä sija, mutta monet niistä tunnetaan heikosti. Erityisen haastavia tutkittavia ovat pienet, esimerkiksi lahopuulla kasvavat maksasammalet. Tuore julkaisu tuo hivenen lisätietoa valottamalla kolmen maksasammalsuvun lajintuntemusta ja määrittämistä.
Vuorirahtusammal 16x-suurennos (kuva: Riitta Ryömä)
Vuorirahtusammal 16x-suurennos (kuva: Riitta Ryömä)

Uusi, Suomen ympäristökeskuksen julkaisema teos ”Suomen puutteellisesti tunnetut maksasammalsuvut: siiransammalet Nardia, rahtusammalet Cephaloziella ja pihtisammalet Cephalozia” soveltuu niin alan ammattilaisille kuin harrastajillekin. Julkaisussa esitetään helppolukuiset ja havainnolliset määrityskaavat näille huonosti tunnetuille lajeille.

– Eräänä tärkeänä tavoitteenamme oli lisätä sammaliin kohdistuvaa mielenkiintoa ja madaltaa kynnystä niihin perehtymisessä, kertoo kirjahanketta vetänyt intendentti Sanna Laaka-Lindberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Kolme uutta sammallajia

Hankkeen myötä tutkijat löysivät kolme sammallajia, joiden ei aiemmin ole tiedetty elävän Suomessa. Lajit ovat vesisiiransammal Nardia compressa, vilurahtusammal Cephaloziella arctogena ja vuorirahtusammal C. grimsulana.

Rahtusammalet ovat vähän alle tai yli sentin mittaisia ja elävät karuissa oloissa, kuten paljaalla hiekkamaalla tai kiven pinnalla. Siiransammalet puolestaan kasvavat hiekka- tai savimaalla lukuun ottamatta nyt Suomesta ensi kertaa löydettyä vesisiiransammalta, joka elää puroissa ja järvissä kosteilla kivillä – toisinaan jopa vedenalaisena.

Sammalkirja on osa PUTTE-tutkimusohjelmaa

Suomen puutteellisesti tunnettuja maksasammalia esittelevä julkaisu on tuotettu osana ympäristöministeriön rahoittamaa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmaa (PUTTE). Kirjan julkaisemiseen osallistuivat Suomen ympäristökeskuksen lisäksi Luomuksen kasvitieteen yksikkö, Suomen uhanalaisten sammalten suojelutyöryhmä ja Lammin biologinen asema. Valtaosa kirjan taustatyöstä toteutettiin Lammin biologisella asemalla, missä hankkeen päätutkija Riitta Ryömä työskentelee.

Julkaisun tavoite on helpottaa pienten, vaikeasti havaittavien ja määritettävien maksasammallajien tunnistamista. Teoksen määrityskaavat on koostettu kirjallisuuden ja tekijöiden vankan kokemuksen pohjalta. Taustamateriaalina on käytetty myös Suomen luonnontieteellisten kokoelmien aineistoja. Suvuista on julkaisussa esitetty kuvaukset, määrityskaavat sekä tarkemmat lajikuvaukset.  Julkaisu antaa lisäksi selkeät ohjeet sammalnäytteiden keräämistä ja käsittelyä varten.

Suomen ympäristö -sarjan (7/2013) julkaisu "Suomen puutteellisesti tunnetut maksasammalsuvut: siiransammalet Nardia, rahtusammalet Cephaloziella ja pihtisammalet Cephalozia" (Riitta Ryömä, Anna Olden, Xiaolan He ja Sanna Laaka-Lindberg) on ladattavissa osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/39579 ja myynnissä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sekä Lammin biologisella asemalla. Hinta 10 €.


Kuvateksti:

Vuorirahtusammal on Suomesta uutena PUTTE-hankkeen myötä löytynyt laji. Se kasvaa paahteisilla avoimilla tunturien lailla, missä tummat suojapigmentit värjäävät pikkuruisen sammalen lähes mustaksi.

Avainsanat

Kuvat

Vuorirahtusammal 16x-suurennos (kuva: Riitta Ryömä)
Vuorirahtusammal 16x-suurennos (kuva: Riitta Ryömä)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat ovat vallanneet kaksi kasvitieteellistä puutarhaa. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan yleisökohteissamme: Helsingin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa. Osa geologisista ja paleontologisista näytteistämme on esillä yliopistomuseon yhteydessä toimivassa Mineraalikabinetissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye