Hyvinvoinnin monet ulottuvuudet – helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointieroista uutta tietoa

Elintavoilla on suuri vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin

Tulosten mukaan terveyseroja voidaan osaltaan tasata kaventamalla alkoholin käytössä, tupakoinnissa, lihavuudessa ja liikkumattomuudessa nähtäviä eroja väestöryhmien ja alueiden välillä sekä torjumalla yksinäisyyttä, jolla niin ikään on suora yhteys erilaisiin hyvinvointi- ja terveysvajeisiin. Yksinäisyyden kokemuksiin tulisikin kiinnittää huomiota terveys- ja hyvinvointierojen seurannassa muiden hyvinvointiulottuvuuksien rinnalla.

Tutkimuksen mukaan ongelmat myös kasautuvat: huonoksi koetulla omalla terveydentilalla on yhteys myös tyytymättömyyteen terveyskeskuslääkärin palveluihin. Lisäksi heikoksi koettu oma taloudellinen tilanne tai terveys heikentää luottamusta yhteiskunnan instituutioihin ja vähentää äänestysaktiivisuutta sekä osallistumista järjestötoimintaan.

Lähiympäristöön panostamalla voidaan lisätä liikunta-aktiivisuutta

Myös liikuntamahdollisuuksiin tulisi panostaa, sillä liikunnalla on huomattavia terveysvaikutuksia. Helsinkiläiset liikkuvat enemmän kuin suomalaiset keskimäärin, mutta Helsingissä on myös runsaasti liikuntaa harrastamattomia, ja alueelliset erot ovat suuret. Lähiympäristön piirteillä on yhteys liikunnan harrastamattomuuteen. Kulkuväylien riittävä valaistus ja jalankulkuväylien liukkauden ehkäiseminen näyttäisivät olevan näistä parhaat keinot lisätä myös liikunta-aktiivisuutta.

Kyselytutkimukset tarjoavat tärkeää tietoa hyvinvoinnista

Tässä julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisten elinoloja, terveyttä ja hyvinvointia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) aineistolla. Tulokset tuovat helsinkiläisten kokemustietoa rekisteri- ja tilastotiedon rinnalle hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamistyön pohjaksi. Osa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisista tekijöistä on sellaisia, että niistä ei ole saatavilla kattavaa väestötasoista rekisteritietoa. Kyselytutkimuksilla kerätty kokemustieto onkin välttämätöntä, kun halutaan rakentaa kokonaiskuvaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä seikoista.

Julkaisu perustuu ATH:n Helsinkiä koskevaan aineistoon vuosilta 2013–2015, ja se sisältää kaikkiaan lähes 10 000 helsinkiläisen vastaukset. Artikkelit käsittelevät helsinkiläisten sairastavuutta, yksinäisyyden kokemista, yhteiskunnallisia suhteita, alkoholin käytön ja työkyvyn väliseen yhteyteen liittyviä asioita, liikunta-aktiivisuuteen liittyviä tekijöitä, ikääntyneiden aktiivisuutta sekä kaupunkilaisten palvelujen käyttöä.