Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt jälleen kasvussa

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,0 miljoonaa tonnia vuonna 2016. Tämä on 4,4 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden. Päästöt kasvoivat Helsingissä viisi prosenttia, mutta vähenivät Espoossa ja Kauniaisissa kolme prosenttia ja Vantaalla yhden prosentin.
Poikkeuksellinen nousu liikenteen kasvihuonekaasupäästöissä
Pitkään laskussa olleet pääkaupunkiseudun tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät viime vuonna jyrkkään, yli 10 prosentin, kasvuun. Syynä tähän oli liikennepolttoaineiden huomattavasti pienentynyt bio-osuus. Liikennemäärissä ei sen sijaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ne kasvoivat hieman katuosuuksilla, mutta vähenivät tieosuuksilla.
‒ Biopolttoaineiden osuus liikenteessä näkyy suoraan myös pääkaupunkiseudun ilmastopäästöissä. Jätepohjaiset biopolttoaineet ovat kestävä vaihtoehto, mutta jatkossa tarvitaan useiden keinojen valikoima, kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pitäisi vuoteen 2030 mennessä puolittaa. Myös työkoneet ja logistiikka pitää ottaa huomioon, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.
‒ Liikenteen sähköistäminen, kestävien kulkumuotojen edistäminen ja koko liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen ottavat yhä isomman roolin päästöjen vähentämisessä. Liikenteen suhteellinen osuus päästölähteenä todennäköisesti kasvaa, jos ja kun pääkaupunkiseudun energiantuotanto uudistuu, Inkinen sanoo.
Kivihiilen käyttö kasvoi Helsingissä
Kaukolämpö aiheuttaa suurimman osan, noin 44 prosenttia, pääkaupunkiseudun ilmastopäästöistä. Kaukolämmön pääpolttoaine on edelleen erittäin runsaspäästöinen kivihiili. Vuonna 2016 sen käyttö kasvoi Helsingissä huomattavasti. Samaan aikaan kuitenkin Espoossa ja Vantaalla maakaasun käyttöä lisättiin ja kivihiiltä kului edellisvuotta vähemmän.
‒ Kaupunkien uudet strategiat viitoittavat tietä kohti hiilivapaata pääkaupunkiseutua. Vähintään 80 prosentin päästövähennykset jo vuoteen 2030 tai 2035 mennessä ovat kovia tavoitteita, jotka käytännössä edellyttävät kivihiilestä luopumista. Ratkaisuja olisi tehtävä pian, sillä ilmaston kannalta jokainen ylimääräinen tonni hiilidioksidia ilmakehässä on liikaa. Päästöt kumuloituvat, emmekä voi pitää ”välivuosia” päästövähennyksissä, Inkinen toteaa.
Asumisen ilmastokuormitusta on vähennettävä
Pääkaupunkiseudun suorista kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet aiheutuu suoraan asumisesta, joten asumiseen liittyvillä valinnoilla voidaan vaikuttaa ilmastopäästöihin. Tehokkaimmat keinot asumisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvat energiamuodot. Asumisen ilmastovaikutuksia on tarkasteltu HSY:n julkaisemassa Ilmastoviisas asuminen -raportissa.
‒ Suomalaisten asuntojen koko on kasvanut ja varustelu kehittynyt samaa tahtia yleisen elintason nousun kanssa. Samalla energiankulutus on kasvanut, erityisesti vanhoissa rakennuksissa, joiden energiatehokkuudessa on puutteita, Inkinen kuvailee.
Suurin tekijä asumisen kasvihuonekaasupäästöissä on kaukolämmön tuotantotapa. Riittävän nopeat päästövähennykset edellyttävät kuitenkin myös olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista. Keskeisiä korjauksia rakennuksen energiatalouden kannalta ovat julkisivujen ja yläpohjien lisäeristykset, ikkunoiden- ja ovien korjaaminen, lisäeristäminen tai uusiminen sekä lämmitysjärjestelmiin ja ilmanvaihtoon liittyvät parannukset.
Asumiseen olennaisesti sisältyvät kuluttamisen epäsuorat päästöt eivät sisälly kasvihuonekaasujen päästölaskentaan. Näin ollen esimerkiksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvan ruoantuotannon, kulutushyödykkeiden valmistamisen, rakennusmateriaalien ja lentomatkojen ilmastovaikutukset eivät näy päästöseurannassa. Kokonaisuudessaan epäsuorat päästöt kasvattavat pääkaupunkilaisen hiilijalanjäljen arviolta kaksinkertaiseksi, joten niiden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on suuri.
HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa. Lisää tietoa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuosilta 1990 ja 2000–2016 on saatavissa HSY:n uudesta kasvihuonekaasupäästöjen tietopalvelusta osoitteessa https://www.hsy.fi/paastot.
Lisätietoja:
• toimitusjohtaja Raimo Inkinen, puh. 09 1561 2200, 045 635 7741, raimo.inkinen(at)hsy.fi
• ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo, puh. 0400 100 601, johannes.lounasheimo(at)hsy.fi
• asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, puh. 050 560 4717, miliza.ryoti(at)hsy.fi
• kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä graafeja: http://aineistopankki.hsy.fi/l/GCdwcgbxGLrC
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä.
Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
”Neidonkorento” on HSY:n uusin taidejäteauto3.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on lanseerannut uusimman taidejäteautonsa. Taiteilija Jirka Vinsen kuvittama ”Neidonkorento” muistuttaa luonnon monimuotoisuuden ja puhtaiden vesistöjen tärkeydestä.
HSY:n hallituksen päätökset 29.8.202529.8.2025 10:06:46 EEST | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus päätti hankkia puitejärjestelyinä suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita ajalle 2025–2027 seuraavilta toimijoilta: AFRY Finland Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Despro Teollisuuspalvelut Oy, FCG Rakennettu Ympäristö Oy, FIMPEC Engineering Oy, FINNMAP Intra Oy, Fluidit Oy, GeoPro Consulting Oy, Granlund Oy, Insinööritoimisto Matti Hallasaari Oy, Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy, Kivinen Rusanen Arkkitehdit Oy, Nodeon Finland Oy, Planproof Oy, RAB GmbH, Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, Ramboll CM Oy, Ramboll Finland Oy, Rejlers Finland Oy, Securitas Oy, Sitowise Oy, Sweco Finland Oy, Sweco PM Oy ja WSP Finland Oy. Hallitus päätti perustaa ferrosulfaatin hankinnan puitejärjestelyn yhdessä muiden hankintarenkaan jäsenten kanssa ja valita puitejärjestelytoimittajiksi Kemira Oyj:n ja Voda Nordic Oy:n. Hallitus päätti, että HSY liittyy alaa koskevaan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026–2035 ja asettaa sopimuksen mukaisen energians
HSY edistää Kaivokselan vesitornirakennuksen purkua suunnitellusti29.8.2025 08:11:46 EEST | Tiedote
Vantaan Kaivokselan vesitornina tunnettu rakennus on ollut pois vedenjakelukäytöstä jo vuodesta 1986. Se siirtyi Vantaan Vedeltä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle vuonna 2010 kiinteistömassan mukana, kun HSY perustettiin. Rakennus toimi myös Ilmatieteenlaitoksen säätutka-asemana, mutta ei ole ollut siinäkään käytössä vuosiin. HSY ei pidä tarpeellisena ylläpitää rakennusta ja investoida omaisuuteen, joka ei täytä sen alkuperäistä vesihuollollista tarkoitusta.
HSY:n Sortti-keräysauto kodin vaaralliselle jätteelle kiertää syys–lokakuussa28.8.2025 07:07:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY järjestää Sortti-keräysautokierroksen kotitalouksien vaaralliselle jätteelle 15.9.–20.10.2025. Pysähdyspaikkoja on tänä vuonna pääosin Helsingissä ja Espoossa, ja lisäksi auto kiertää muutamilla paikoilla myös Vantaalla ja Kirkkonummella. Kierros on kohdennettu erityisesti alueille, joilla ei ole muita vaarallisen jätteen keräyspisteitä lähellä.
HSY:n jätevedenpuhdistamoiden ravinnekuormitus Itämereen on pienin kautta aikojen27.8.2025 11:51:12 EEST | Tiedote
1900-luvun alkuvuosina teollisuuden ja kaupunkilaisten jätökset kuormittivat Itämerta niin voimakkaasti, että Töölönlahti oli käytännössä katsoen kuollut ja kaupungin rannikkovedet pahasti saastuneita. Työtä jätevesien puhdistamiseksi on sittemmin tehty paljon ja nykyään jätevedenpuhdistamoiden tulos pääkaupunkiseudulla on huippuluokkaa. Vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden päästöt ovat pienentyneet huomattavasti: vuodesta 1975 fosforin päästöt ovat laskeneet 94,5 prosenttia ja typen 80 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme