Tutkijat: Helsingin lähiöiden tulevaisuudessa on helppo nähdä paljon myönteistä

Lähiöt ovat Helsingissä haluttuja asuinpaikkoja, joissa asukkaat viihtyvät. Myös kokonaisturvallisuus on Helsingissä kehittynyt myönteiseen suuntaan, vaikka asuinalueiden välisiä eroja yhä onkin. Viime vuosina on nähty merkkejä joidenkin lähiöalueiden gentrifikaatiosta eli hyväosaistumisesta, ja yhä useampi lähiö saattaa nousta jatkossa esimerkiksi niin sanotun luovan luokan suosimien asuinalueiden joukkoon, tutkijat spekuloivat.

Alueiden eriytymistä tulee seurata, mutta mittarit kaipaavat kriittistä otetta

Kaupunkien poliittiset päättäjät ja virkamiehet toivovat usein tutkijoilta neuvoja siitä, millaisilla mittareilla tai indikaattoreilla alueellista eriytymistä ja etenkin huono-osaisten alueiden kehitystä pitäisi seurata, jotta siihen voitaisiin parhaiten puuttua.

Vaikka mittaaminen on tärkeää, numeroiden ylikorostamisessa on riskinsäkin. Tätä painottivat kaupunkitutkimuksen professorit Roger Andersson (Uppsala), Maarten van Ham (Delft) ja Tiit Tammaru (Tartto) vieraillessaan Helsingissä loppusyksyllä. Kun mittarit näyttävät punaista joidenkin asuinalueiden osalta, kaupungille muodostuu painetta parantaa näiden alueiden tuloksia. Valitut keinot saattavat tutkijoiden mukaan olla sellaisia, joilla siivotaan indeksejä mutta ei kenties oikeasti paranneta asukkaiden tilannetta ja elinoloja. On tärkeää, että tutkijat ja asiantuntijat ovat tiiviisti mukana mittarien tuloksia tulkitsemassa, jotta numerot eivät ala elää omaa elämäänsä.

Kvartti-lehdessä asiaa kaupunginosien ja kaupunkirakenteen kehityksestä

Kvartti on Helsingin kaupunginkanslian julkaisema lehti, joka esittelee neljästi vuodessa tuoreinta tutkimustietoa Helsingistä ja Helsingin seudusta. Numero 4/2017 keskittyy kaupungin alueittaisen kehittymisen teemoihin, ja lehden artikkeleissa käsitellään muun muassa asuntorakentamisen roolia Helsingin väestönkasvussa, segregaation ja alueiden ominaisuuksien yhteyksiä asukkaiden terveyteen sekä Länsimetron vaikutuksia asuntojen hintakehitykseen. Lisäksi tarkastellaan uudenlaisilla tavoilla koottujen tutkimusaineistojen käyttöä kaupunkitiedon tuotannossa, esimerkkeinä urheilusovelluksiin kertyvä data sekä Facebook-keskustelut kaupunginosaryhmissä.