Suomalaismedia onnistunut moniäänisessä ulkomaanuutisoinnissa
Kirsi Cheas tutki väitöskirjassaan suomalaisissa ja yhdysvaltalaisissa tiedotusvälineissä julkaistuja ulkomaanuutisia. Tutkitut uutiset liittyvät Etelä-Afrikkaan ja Brasiliaan, ja ne on julkaistu vuosien 2006 ja 2014 välillä.
Tutkimustulokset yllättivät: afrikkalaiset ja latinalaisamerikkalaiset ihmiset saivat uutisissa huomattavasti enemmän tilaa näkemystensä ilmaisemiseksi kuin eurooppalaiset tai pohjoisamerikkalaiset puhujat. Uutisiin haastatelluista eteläisistä puhujista merkittävä osa oli lähtöisin vaatimattomista oloista. Tutkijoiden vallitsevan käsityksen mukaan länsimaisissa ulkomaanuutisissa ei ole riittävästi tilaa varsinkaan eteläisten maiden köyhien ihmisten äänille, mutta näin ei näyttäisi olevan Cheasin aineiston valossa.
– Havaintoni kertovat muuttuvasta maailmanjärjestyksestä, Kirsi Cheas sanoo.
Köyhät ihmiset saivat erityisen paljon tilaa Helsingin Sanomien Brasilia-uutisoinnissa. Helsingin Sanomilla oli kirjeenvaihtaja Rio de Janeirossa läpi vuoden 2014.
– Se, että toimittaja on paikan päällä kohteessa ja tuntee alueen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kontekstin, auttaa parantamaan uutisten laatua, Cheas toteaa.
Suomessa syvällisiä yksittäisnäkymiä, yhdysvaltalaisuutisissa kaikki näkymät kerralla
Kirsi Cheasin mukaan suomalainen ja yhdysvaltalainen uutisointi poikkeavat merkittävästi toisistaan siinä, miten kaukaisten maiden todellisuuksien monia eri puolia kuvataan lukijoille.
– Suomalaisissa ulkomaanuutisissa esitellään tyypillisesti vain yksi tai muutama syvällinen näkökulma kerrallaan. Laajempi kuva rakentuu vasta ajan myötä, kun lukija yhdistelee uutisartikkelien sisältöjä mielessään. Suomalaislukijoiden voi näin olla yhden artikkelin tasolla vaikeampi hahmottaa, millaiseen laajempaan kontekstiin tarina liittyy, Cheas kertoo.
Yhdysvaltalaiset uutisartikkelit sisältävät lähes poikkeuksetta suuren määrän erilaisia näkökulmia.
– Näin lukija pystyy helpommin ja nopeammin käsittämään uutisissa kuvatun todellisuuden eri puolia. Toisaalta yhdysvaltalaisuutisissa näkökulmat jäävät usein pinnallisemmiksi kuin suomalaisissa, kun niitä on joka uutistekstissä niin paljon.
Läpinäkyvyys on tärkeämpää kuin myönteinen sävy
Cheasin tutkimat uutiset sisälsivät lukuisia myönteisiä kuvauksia Etelä-Afrikasta ja Brasiliasta. Näin ollen Cheas haastaa myös väitteet, joiden mukaan erityisesti niin sanottuun kehittyvään maailmaan liittyvät uutiset ovat sävyltään yksinomaan negatiivisia. Tosin myös Cheasin analysoimat uutiset painottuivat enemmän negatiivisesti.
Cheasin mukaan suomalaiset ja yhdysvaltalaiset toimittajat toteuttavat kriittistä uutisointia eri tavalla.
– Yhdysvaltalaistoimittajat pyrkivät aina olemaan kohteliaita ja neutraaleja – käytännössä kaikki uutisten käsittämä kritiikki sisältyy uutisissa haastateltujen ihmisten sitaatteihin. Suomalaistoimittajat ilmaisevat omat kriittiset näkemyksensä avoimemmin ja suoremmin.
Cheas painottaa, ettei uutisten negatiivisuus sinänsä ole pahe.
– Toimittajien on tärkeää tuoda esiin todellisuuksien eri puolia eri näkökulmista. Uutisoinnin laadun kannalta merkittävintä on läpinäkyvyys – se, että lukija ymmärtää, miksi uutisiin sisältyy tiettyjä näkökulmia ja keiden etua ne palvelevat.
FM Kirsi Cheas väittelee 5.1.2018 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Broadening Views in Tabloids and Tablets: Proportions of Perspectives in American and Finnish World News Articles on South Africa and Brazil. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33.
Cheas kirjoittaa havainnoistaan suomalaisille toimittajille suunnatulla sivustolla
Koko englanninkielinen väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa
Väittelijän yhteystiedot: Kirsi Cheas, kirsi.cheas@helsinki.fi, puhelin 044 2519 110
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 050 329 0914, suvi.uotinen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Keski-ikäisenä laihduttavalle pidempi ja terveempi elämä27.5.2025 18:05:24 EEST | Tiedote
Elintapojen muutoksilla saavutetulla painonpudotuksella voidaan saada merkittäviä terveyshyötyjä vuosikausiksi, eikä siihen tarvita kirurgiaa tai lihavuuslääkkeitä. Diabeteksen välttämisen ohella voidaan estää myös muita kroonisia sairauksia, kuten valtimotauteja, keuhkosairauksia ja syöpiä.
Kutsu medialle: Eläinsuojeluvalvontaa ja eläinsuojelurikoksia koskevan raportin julkistamistilaisuus eduskunnassa 3.6. klo 9–1027.5.2025 11:13:45 EEST | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan eläinten kaltoinkohtelun ja siihen puuttumisen tilasta ja kehittämistarpeista. Asianmukainen puuttuminen edellyttää ymmärrystä eläinten kaltoinkohtelun ja eläinrikosten erityispiirteistä.
Väitös: Palestiina osoittaa, että globaali teknologiatalous on yhteydessä kolonialismiin27.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Startup-yrittäjyyden, uuden teknologian ja riskipääoman poliittisia vaikutuksia ei voida ymmärtää ilman asiayhteyttä asuttajakolonialismiin, paljastaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.
Tunnetut riskitekijät eivät yksin riitä selittämään sairauksien kertymistä26.5.2025 10:14:01 EEST | Tiedote
Elämänkaaren aikaiset mitatut ja piilevät riskitekijät selittävät jopa kolme neljäsosaa monisairastavuuden kehittymisestä keski-iästä vanhuuteen. Tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, korkea verensokeri ja kohonnut verenpaine, selittävät merkittävän osan sairauksien kertymisestä. Silti yli puolta sairauksien kertymisestä ei pystytä selittämään tunnettujen riskitekijöiden avulla.
Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme