Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliito THHL ry on huolissaan Suomen aktiivimallista

Aktiivimallin toteuttamiseen vaadittavat TE-toimistojen toimenpidevelvoitteet ovat kohtuuttomia. Henkilöstöön jo nyt kohdistunut katkeruus ja syyllistäminen osuvat niihin, jotka aivan liian vähäisillä te-palvelujen resursseilla, ovat jatkuvasti omaa jaksamistaan venyttäen yrittäneet hoitaa velvoitteitaan.

Tosiasia TE-toimistojen henkilöstön mielestä on se, että maan hallituksen viime vuosien työllisyyden hoidon uudistukset ovat olleet lähinnä työttömien kepittämistä, eivät kannustavia. Pelkkä päätös siitä, että kaikkien työttömien on oltava ja osoitettava olleensa aktiivitoimien piirissä ja TE-toimistojen tulee tarvittaessa tukea ja järjestää työttömille aktiivitoimia, ei riitä. Missä ovat velvoitteet yrityksille ja työantajille? Tai sanktiot siitä, jos nämä eivät ole valmiita osallistumaan talkoisiin luomalla riittävästi työtilaisuuksia ym. mahdollisuuksia työttömille saada jalka työelämän oven väliin? Missä on ymmärrys siitä, että niin nyt kuin jatkossakin, työantajalla on oikeus valita työntekijänsä? Tässä jäävät valitsematta pitempään työttömänä olleet hyvätkin hakijat, ikääntyneet, osatyökykyiset ym. ei niin yritystä kiinnostavat työttömät hakijat, jotka eivät kiinnosta yritystä.

Entä mihin on jäänyt kokonaan ymmärrys siitä, että osa TE-toimistojen asiakkaista on edelleen henkilöitä, joita ei voida ilman pitkiä kuntoutuspolkuja, jos lainkaan enää saada työelämään, edes osa-aikaisiin pätkätöihin tai työharjoitteluihin? Nämä ovat muiden järjestelmien väliinputoajina pakotettuja olemaan TE-toimistojen asiakkaina, jotta toimeentulo olisi jotenkin turvattu.

Miten päättäjät ovat ajatelleet turvata työttömien erilaisissa pätkäaktiivitoimenpiteissä olevien toimeentulon niin, että rahan tulo eli maksatus, tulipa se mistä luukusta hyvänsä, on säännöllistä? Työttömän leipä kaupan kassajonossa maksetaan käteisellä ja hinta on sama kuin muillakin, samoin asumisen kustannukset ym. Tanskan mallissa kokonaisuus on hanskassa. Työttömyysturvan taso on kauttaaltaan korkeampi kuin Suomessa ja tilanteessa, jossa työttömyysturvan taso aktiivitoimien toteutumatta jäämisen vuoksi leikkautuu, säännöllinen kokonaistoimeentulo on kuitenkin turvattu.

TE-resurssien lisäys - ei uutta luvassa

Viime päivinä on taas uutisoitu sitä, että TE-toimistojen reurssointiin saatiin 10 miljoona lisäeuroa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään lisäraha aktiivitoimiin. Tämä on rahoitus vuosi sitten tulleeseen työttömien kolmen kuukauden välein tapahtuvien haastattelujen tekemistä varten saatuun, alle 300 henkilön palkkauksen jatkoon. Tämä haastattelupäätös tehtiin optiona kahdelle vuodelle, mutta rahoitus sille tulee vuosittain ja nyt siis tälle vuodelle 2018.

Keppiä vai järjen käyttöä

THHL ry ja sen jäsenistö on sitä mieltä, että hallituksen olisi pikaisesti otettava tukevammin lusikka käteensä. Ennen rajujen päätösten tekoa ja niiden uutisointia on  selvitettävä mitä päätökset käytännössä tarkoittavat ja onko ne järkevää ilman asiantuntijoiden harkinnanvaraa ulottaa kaikkia työttömiä koskeviksi.

Päätöksiä tehtäessä tulee huomioida myös alueelliset erot, työttömien reaaliset mahdollisuudet siirtyä aktiivitoimenpiteiden tai pätkätöiden perässä maan sisällä omalta lähialueelta toiselle. Pitää olla olemassa takuu asumisen järjestymisestä kohtuullisin kustannuksin ym. arjen kannalta olennaisten reunaehtojen toteutuminen.

THHL ry ei hyväksy Suomen mallia aktiivitoimenpiteistä, eikä katso myöskään Tanskan mallin istuvan Suomeen sellaisenaan tilanteessa, jossa vain työttömyysturvan sidoksisuus aktiivitoimenpiteisiin ja sitä kautta leikkuriin toteutuu.