Ruotsin kielen kielikylvyn uudet valintakriteerit päätetty

Varhaiskasvatuksen ruotsin kielen kielikylpyyn valinnan periaatteet ovat seuraavat:
• Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on mahdollista.
• Kielikylpypolun turvaamiseksi ja vanhempien kielikylpyyn sitoutumisen tukemiseksi samassa kielikylpypäiväkodissa tai kielikylpypolkua jatkavan alakoulun 1. tai 2. luokalla olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle. Mikäli sisaruksia on enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa eikä mikään päiväkodin tarjoama käytännön järjestely onnistu, viimeisenä vaihtoehtona suoritetaan valinta arvonnalla.
• Mikäli ensisijaisen valinnan jälkeen muita edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja eikä mikään päiväkodin tarjoama käytännön järjestely onnistu, viimeisenä vaihtoehtona suoritetaan valinta arvonnalla.
 
”Kielikylvyn valinnassa tärkeät edellytykset ovat, että ruotsin kieli on lapselle uusi kieli, että yksi kotona puhutuista kielistä on suomi ja että huoltajat ovat sitoutuneet kielikylpypolkuun”, kiteyttää varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas. 
 
Kielikylpyyn ei ole subjektiivista oikeutta.
 
Mitä kielikylpy tarkoittaa?
Kielikylpy on opetusmenetelmä, jossa lapset oppivat toisen kotimaisen kielen kuulemalla ja käyttämällä sitä päiväkodissa ja koulussa. Helsingin suomenkielisissä päiväkodeissa opetuskielenä eli kielikylpykielenä on ruotsi. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys ja vankka kielitaito ruotsinkielessä.
 
Kielikylpyyn sitoutuminen tarkoittaa koko kielikylpypolun läpikäymistä. Päiväkodin jälkeen kielikylpy jatkuu lapsilla alakoulusta aina yläkouluun saakka. 1–2-luokilla opetuksesta noin 90 prosenttia on ruotsin kielellä, 3–4-luokalla noin 70 prosenttia ja 5–9-luokalla noin puolet opetuksesta on ruotsin kielellä.
 
Kielikylpyä järjestetään Helsingissä kahdeksassa kunnallisessa päiväkodissa, yhdessä ostopalvelupäiväkodissa ja yhdessä yksityisessä päiväkodissa yhteensä noin 360 lapselle. Ruotsinkielinen kielikylpyopetus laajenee Helsingissä elokuussa 2018, kun Puistolan päiväkoti Vihtorissa alkaa kielikylpyopetus ja Pukinmäen päiväkoti Nuotissa kielikylpyopetusta laajennetaan.
 
Koska kielikylpyyn haetaan?
Varhainen täydellinen kielikylpy alkaa aikaisintaan sinä vuonna, jona lapsi täyttää neljä vuotta. Kielikylpyopetuksen aloittavilta ei edellytetä ruotsin kielen osaamista vaan he voivat käyttää omaa äidinkieltään, kunnes heillä on riittävä valmius käyttää ruotsin kieltä. Lasten soveltuvuutta kielikylpyyn ei testata. Kielikylpyyn haetaan vuosittain 31.3. mennessä, ja perheet saavat päätöksen huhtikuun loppuun mennessä. Hakeminen tapahtuu normaalisti varhaiskasvatushakemuksella. Jos lapsi on jo varhaiskasvatuksessa, huoltaja voi sopia siirtohakemuksesta lapsen hoitopaikan kanssa.
 
Lisää aiheesta
Kielikylvyn verkkosivut https://www.hel.fi/kielikylpy
Kielikylpypäiväkodit https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/kielikylpy/kielikylpypaivakodit/
Kielikylpykoulut https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/perusopetus/mita-opiskellaan/kielten/kielikylpy/kielikylpy
Kielikylpy Helsingissä-esite https://hkistaging.hel.fi/static/liitteet/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/Varhaiskasvatus/Kielikylpy/Kielikylpy___.pdf