Suomalaisinnovaatio voi vähentää merkittävästi avosydänleikkauksien komplikaatioita

Tutkimusidea ja innovaatio ovat peräisin Biodesign Finland -ohjelmasta, joka on Stanfordin yliopiston luoma terveydenhuollon ongelmia teknologisella tuotekehityksellä ratkova menetelmä.
Yhdeksän kuukautta kestävässä projektissa lääkärien sekä insinööritieteiden, tietotekniikan, biotieteiden, tuotesuunnittelun, oikeuden ja liiketoiminnan asiantuntijoiden muodostama tiimi tekee ensin kenttätyötä sairaalassa. He kartoittavat, millaisiin ongelmiin ja toimintatapoihin sairaalassa pitäisi luoda uusia, optimaalisia ratkaisuja. Lopulta tiimi valitsee yhden ongelman, jonka helpottamiseksi se alkaa kehittää kaupallistettavaa teknologiaa.
Monet avosydänleikkauksien jälkeiset komplikaatiot – sydänlihaksen ja sydämen vasemman kammion väliaikainen vajaatoiminta ja niitä korjaava jatkuva lääkitys tai tahdistin – johtuvat sydänlihaksen hapenpuutteesta operaation aikana. Vasemman kammion väliaikaisesta vajaatoiminnasta kärsii nykyisin joka viides leikattu potilas.
Operaation aikana sydän on pysäytettävä, jotta kirurgilla olisi liikkumaton ja veretön leikkausalue. Pysäytyksen ajaksi sydän jää ilman happea ja ravinteita, ja mitä kauemmin leikkaus kestää, sitä suuremmaksi riski sydänlihaksen vaurioista kasvaa.
Kirurgien ja leikkaustiimin pitäisi pystyä seuraamaan sydänlihaksen vointia reaaliajassa pysäytyksen aikana ja leikkausta seuraavina päivinä. Toistaiseksi siihen ei ole riittäviä keinoja.
Biodesign-tiimi sai idean keksintöönsä kenttätyössä Meilahden sairaalassa Helsingissä.
”Aloite tuli lastensydänkirurgi Tommi Pätilältä. Hänen mukaansa menetelmissä seurata potilasta leikkauksessa oli parantamisen varaa. Potilaiden yksilöllisiä eroja ei pystytä nyt huomioimaan riittävästi leikkauksen aikana, vaan leikkaustiimin on luotettava pitkälti keskiarvoistettuun tietoon. Näyttöön perustuva lääketiede on vahvassa nosteessa, ja innovaatiomme tukee sitä”, kertoo projektipäällikkö ja lääketieteellisen tekniikan tohtori Kalle Kotilahti.
”Kehitämme sensoriteknologiaa, jonka tuottaman mittaustiedon avulla kirurgi voi olla koko ajan tietoinen potilaan sydänlihaksen tilasta”, kuvailee ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri ja diplomi-insinööri Sami Elamo.
Tiimin mittausmenetelmä voisi kirurgien käytössä parantaa leikattujen potilaiden toipumista ja elämänlaatua sekä pelastaa jopa satoja henkiä vuosittain.
“Maailmassa tehdään joka vuosi reilu miljoona avosydänleikkausta, joten leikkausten laatua ja tuloksia parantavalle teknologialle on tarjolla satojen miljoonien eurojen markkinat vuodessa”, kertoo diplomi-insinööri ja innovaatioasiantuntija Jari Rantala.
Yhteensä tiimi kirjasi kenttätyönsä aikana yli 200 havaintoa ja ongelmaa. Ne on kaikki kirjattu Meilahden sairaalan omaan kehitysjärjestelmään. Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun poikkitieteellisille projektikursseille poimitaan myös aiheita Biodesign-työryhmien löydöksistä.
”Biodesign on muuttanut omaa ajattelutapaani paljon. Lääkärikoulu opettaa helposti rajattuun katsantokantaan ja putkinäköisyyteen. Omasta alasta tiedetään paljon, mutta laatikon ulkopuolelle ei uskalleta mennä edes ajatuksissa. Se tappaa monesti luovuuden. Olen nyt oppinut näkemään sairaalan ja terveydenhuollon toiminnan uusin silmin sekä tunnistamaan todellisia tarpeita ja kehittämään ratkaisuja, joilla on merkitystä”, kertoo Sami Elamo.
Suomessa Biodesign-projekti on viety läpi nyt toisen kerran. Vuoden 2017 tiimi alkaa kehittää innovaatiotaan sydänleikkauksiin Business Finlandin ja Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen puolitoistavuotisella rahoituksella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kalle Kotilahti, projektipäällikkö
Biodesign Finland 2017
puh. 050 3443162
kalle.kotilahti@aalto.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Metsähovin radio-observatorioon rakennetaan maailman laajakaistaisin vastaanotinjärjestelmä8.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Kahden kansainvälisen yrityksen tuki tuo parhaan mahdollisen tekniikan suomalaistutkijoiden käyttöön avaruuden mysteerien ratkomiseksi Aalto-yliopistoon kuuluvassa Metsähovin radio-observatoriossa.
Uusi painovoimateoria voi antaa vastauksia maailmankaikkeuden syntyyn7.5.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden kehittämä ratkaisu painovoiman kvanttiteoriaan auttaisi löytämään vastauksia fysiikan suurimpiin kysymyksiin.
Kutsu: Tuotekehityskurssin loppugaala esittelee opiskelijoiden hienoimmat ratkaisut aina laajennettavasta minisaunasta muovimiinoja havaitsevaan drooniin7.5.2025 11:00:00 EEST | Kutsu
Huippusuositulla tuotekehityskurssilla opiskelijat kehittävät luovia ratkaisuja yritysten antamiin aitoihin haasteisiin. Monialaisilla tiimeillä on yhdeksän kuukautta aikaa ja 10 000 euron budjetti.
Tähtitieteilijät kuvasivat maailmankaikkeuden varhaisimpia galakseja29.4.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
James Webb -avaruusteleskoopin tuoreet kuvat tarjoavat tutkijoille ainutlaatuisen näkymän galaksien kehitykseen siitä lähtien, kun maailmankaikkeus oli alle miljardin vuoden ikäinen.
Ainutlaatuinen tutkimus kartoitti satelliittitietojen avulla elinoloja: ahma palaamassa Etelä-Suomeen23.4.2025 08:35:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus antaa arvokasta tietoa siitä, minkälaisissa metsätyypeissä ahma viihtyy. Suomen ahmapopulaatio on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta laji on edelleen erittäin uhanalainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme