Kriisitilanteessa viranomaisyhteistyö on viestintää

Suomessa toteutetut kaksi koulusurmaa kuuluvat niiden yhteensä 16 erityisen väkivaltaisen ja suunnitelmallisen joukkomurhan joukkoon, joita maailmalla on tehty vuoden 1999 Columbinen koulusurmien jälkeen. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa kaikkea tekemistä määritti mediahuomion vaatimus, jollaista ei oltu aiemmin koettu.

- Johtamista varten luotu kriisiorganisaatio joutui keksimään ratkaisuja, joilla suuresta työmäärästä voitaisiin selviytyä, sanoo väitöstutkija Maarit Pedak Helsingin yliopistosta.  

Pedakin väitöskirja käsittelee Jokelan 2007 ja Kauhajoen 2008 koulusurmien viranomaisyhteistyötä kuntahallinnon näkökulmasta. Tutkimus keskittyy sisäisen kriisiviestinnän rooliin kriisiä ratkaistaessa ensimmäisten tuntien ja päivien aikana. 

Väitöstutkimus osoittaa, että usein organisaatiossa kehitetyt käytännöt liittyivät sisäisen kriisiviestinnän tehostamiseen. Kriisin johtaminen oli julkista ja näkyvää, jolloin henkilö tunnisti oman hierarkkisen asemansa eikä piiloutunut, vaan käytti johtaja-asemaansa tarvittaessa.

- Työparityö ja asiantuntijoiden itsenäisyyden kasvaminen olivat tarpeen kriisiä ratkaistaessa, Pedak sanoo.

 

Epäselvyyttä johtosuhteissa ja roolituksissa

 Väitöstyön mukaan Suomessa ei ymmärretty Jokelan koulusurmien olevan osa kansainvälistä ilmiötä, vaan sitä pidettiin yksittäisenä tapahtumana. Kauhajoella osattiin jo tunnistaa ilmiö, johon paikallistasolla ehdittiin varautua ennen kun ilmiö rantautui sinne.

- Koulusurmissa asioiden hallitsematonta kehittymistä lisäsi se, että viranomaisten väliset johtosuhteet saattoivat olla epäselviä. Valtiotason toimijat eivät kaikki löytäneet omaa rooliaan paikallisten viranomaisten tukijoina, jolloin paikalliset toimijat joutuivat yksin luomaan tilanteen vaatimia ratkaisuja, Pedak sanoo ja toteaakin, että koulusurmat vaativat pääosin paikallisia ratkaisuja ja ratkaisijoita. 

Koulusurmissa kriisin omaisviestintään liittyvät suunnitelmat puuttuivat eikä Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laajamittaisiin tukitoimenpiteisiin ollut valmiita toimintamalleja.

- Toimenpiteet jäivät yksittäisten ihmisten ja ryhmien kekseliäisyyden ja henkisen sietokyvyn varaan ilman että niiden tarkoituksenmukaisuudesta oli takeita.

Kriiseihin varautuminen lisää ennakoitavuutta

Väitöstutkimuksen mukaan yhteiskunnassa tulisi kriisin syiden arvelun sijaan varautua johtovastuun ottamiseen ja työnjaon selkeyttämiseen kaikissa kriisitilanteissa.

Tutkimus osoitti, että viranomaisyhteistyön yllätyksiä tuottava luovuus eli kertaluontoiset kokeilut haittaavat luottamuksen syntymistä ja asioiden ennakoitavuutta. Alueellisessa varautumisessa ennalta toimiviksi hiotut, yhdessä sovitut ja tiedossa olevat toimintatavat sovittavat yhteen eri turvallisuustoimijoiden väliset erilaiset intressit.

- Rajallinen luovuus kriisiresilienssin tuottajana tarkoittaa sopeutumiskykyä ja notkeutta. Kriisitilanteessa on tarpeen kyseenalaistaa sellaisia sääntöjä ja tiukkoja toimintatapoja, jotka eivät sovellu ajankohtaisen kriisin olosuhteisiin, Pedak toteaa.

********************************************

VTM ja KTM Maarit Pedak väittelee 9.3.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Kompleksinen yhteisökriisi - Sisäinen kriisiviestintä kuntaorganisaation resilienssitekijänä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena-rakennus, luentosali 302, Siltavuorenpenger 3 A.

Vastaväittäjänä on dosentti Pentti Raittila Tampereen yliopistosta ja kustoksena toimii professori Esa Väliverronen.

Väitöskirjaa myy Unigrafia Kirjakauppa kirjakauppa.unigrafia.fi books@unigrafia.fi PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin yliopisto.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Maarit Pedak
Puh. 041 5478789
maarit.pedak@helsinki.fi