Koti- ja vapaa-ajantapaturmat ovat yleisiä, mutta tiedonkeruu on haastavaa

Tietojen rekisteröintiongelmista johtuen myös tapaturmien tilastointi on haasteellista. Tällä hetkellä tärkeimmät tapaturmatilastolähteet ovat Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ylläpitämä Sotkanet sekä Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot. Myös kyselytutkimuksista saadaan tietoa tapaturmista, sillä lievemmät tapaturmat jäävät tapaturmista kertyvän rekisteritiedon ulkopuolelle.

Yleisimpiä ovat liikuntatapaturmat, kaatumiset ja putoamiset sekä myrkytykset

Koti- ja vapaa-ajantapaturmista yleisimpiä ovat liikuntatapaturmat, kaatumiset ja putoamiset sekä myrkytykset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan 20 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 13 prosenttia on joutunut liikuntatapaturmaan edellisen vuoden aikana, seitsemän prosenttia on kokenut tapatuman kotonaan sisätiloissa ja vajaa viisi prosenttia kotipihallaan. Näistä tapaturmista suurin osa hoidetaan kuitenkin kotikonstein.

Kaatuminen tai putoaminen on tapaturmaisten kuolemien yleisin syy, ja tämä kuolemansyy on Helsingissä hieman yleisempi kuin muualla maassa. Myrkytykset ovat seuraavaksi yleisin tapaturmaisten kuolemien aiheuttaja, ja yleensä myrkytyskuolemissa on kyseessä alkoholia tai lääkkeitä käyttänyt aikuinen. Kuolleisuus tapaturmaisiin myrkytyksiin on Helsingissä huomattavasti yleisempää kuin muualla maassa, mikä selittynee Helsingin muuta maata suuremmalla alkoholin ongelmakäyttäjien osuudella. Ajanjaksolla 2001–2010 tämä kuolemansyy selittikin lähes 10 % helsinkiläisten muuta maata lyhemmästä elinajanodotteen erosta.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyö edellyttää tietoa

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy edellyttää tapaturmiin liittyvää tiedonkeruuta, tilastointia ja seurantaa sekä kerättyjen tietojen hyödyntämistä paikallisella tasolla. Kun lähtötilanne tunnetaan, voidaan paremmin tunnistaa myös riskiryhmiä ja seurata, miten tehdyt toimet ovat vaikuttaneet tapaturmien määrään.

Helsingin kaupunginkanslian työpaperi jakautuu temaattisesti kahteen osaan. Ensin katsotaan, miten tietoa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista kertyy, mistä tietoa löytyy ja minkälaisia haasteita tapaturmien kirjaamiseen ja tilastointiin liittyy. Sen jälkeen katsotaan, mitä tällä hetkellä tiedetään suomalaisten ja erityisesti helsinkiläisten koti- ja vapaa-ajan tapaturmista.