Kuvajournalismi 2017 sekä Odotustila – Turvapaikanhakijoiden arki Suomessa -näyttelyt avautuvat Virka-galleriassa 9.3.2018

Kuvajournalismi 2017 9.3.–20.5.2018

"Kuvajournalismi-kilpailu tarjoaa erinomaisen tilaisuuden käydä keskustelua kuvajournalismin tilasta Suomessa. Palkitut kuvat edustavat suomalaisen kuvajournalismin huippua ja kilpailuun lähetetty materiaali on läpileikkaus vuoden kuvasadosta.” kommentoi Suomen Kuvajournalistit ry:n puheenjohtaja Miikka Pirinen. Kuvajournalismikilpailu  on Suomen kuvajournalistit ry:n järjestämä, merkittävin vuotuinen suomalaista kuvajournalismia palkitseva valokuvakilpailu.  

Vuodesta 1962 järjestetty kilpailu tunnettiin aikaisemmin Vuoden Lehtikuva -nimellä. Voittajat valitsee riippumaton ja alan ammattilaisista koostuva jury. Tuomareina toimivat tänä vuonna Daniella Zalcman, Juuso Westerlund ja Kaisa Rautaheimo

Kilpailussa palkittiin edellisen kalenterivuoden parasta kuvajournalismia yhteensä kymmenessä sarjassa. Uusi kuvajournalisti -sarja oli avoinna myös yhdistyksen ulkopuolisille. Kilpailuun osallistui 90 eri kuvaajaa yhteensä 1900 työllä. Voittajat palkittiin Virka-galleriassa Helsingissä 8.3.2018. Kuvajournalisti 2017 on Akseli Valmunen. Vuoden lehtikuvan otti Ella Kiviniemi.  

Kuvajournalismi 2017 -kilpailun pääyhteistyökumppani on ollut Canon. Kilpailua ovat olleet tukemassa myös: Nikon, Olympus, Trainers' House, Rianno, Puite, Patricia Seppälän säätiö, Luova, Finnair, Fimeko sekä Jokes.  



Lisää lehdistökuvia: kuvajournalismikilpailu.fi/medialle

Odotustila – Turvapaikanhakijoiden arki Suomessa 9.3 –8.4.2018

Näyttely valottaa turvapaikanhakijoiden arkea neljän henkilön tarinoiden kautta valokuvin, tekstein ja videoin. Nigerialainen Itohan joutui ihmiskaupan uhriksi ja työskenteli vuosia prostituoituna. Hasnaa ja Omer pakenivat Irakista peläten henkensä puolesta. Pakistanilainen Sanawar matkusti salakuljettajan mukana pimeässä kontissa viikon lähes ilman ruokaa ja vettä.

Valokuvaaja ja tutkija Anna Kuokkanen seurasi turvapaikanhakijoiden elämää Suomessa kolmen ja puolen vuoden ajan. Jo valokuvaprojektin alkuvaiheessa kävi selväksi, että odottaminen on keskeinen osa turvapaikkaprosessia. Monien kohdalla odotus kestää useita vuosia, ja erityisesti nuorten ihmisten elämässä se tuntuu pitkältä ajalta.

Suurin osa turvapaikanhakijoista haluaisi päästä elämässään eteenpäin – opiskelemaan ja töihin, mutta turvapaikanhakijan statuksella se voi olla vaikeaa. Turvapaikkaprosessiin liittyy myös ennakoimattomuus. Koskaan ei voi tietää, miten pitkään päätöksen odottaminen kestää, ja siirto toisen paikkakunnan vastaanottokeskukseen voi tulla silloin, kun on juuri ehtinyt kotiutua, luonut sosiaalisen verkoston tai saanut työpaikan.

Tulevaisuutta ei uskalla suunnitella, ja elämä pysähtyy vuosiksi odotustilaan. Vaikeuksista huolimatta osa turvapaikanhakijoista löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa; työllistyy tai löytää muuta mielekästä tekemistä.

Suomen valtio käyttää vuosien mittaisten turvapaikkaprosessien aikana valtavasti varoja turvapaikanhakijoiden elinkustannuksiin, terveydenhoitoon, hakemusten käsittelyyn ja oikeuskuluihin. Samaan aikaan oleskelulupajärjestelmä näyttää tavoittelevan ensisijaisesti sitä, että parhaassa työiässä olevat ihmiset saataisiin lopulta käännytettyä pois Suomesta. Näyttely kysyy, mitä tapahtuisi, jos turvapaikanhakijoista useampi saisi jäädä Suomeen.

Näyttelyyn liittyvät tapahtumat Virka-galleriassa

Su 11.3. klo 14 - 15.30 Taiteilijatapaaminen ja avointa keskustelua turvapaikanhakijoiden elämästä Suomessa.

Ke 14.3. klo 17 - 18.15 Neljän vuoden odotus – Ihmiskaupan uhrien asema Suomen turvapaikkajärjestelmässä