Sote-uudistus vietävä maaliin - paluu lähtöruutuun olisi surkea vaihtoehto

Romakkaniemen mukaan nykyisellä sote-mallilla ei ole varaa jatkaa. Kustannukset kasvavat kestämätöntä vauhtia ja samanaikaisesti palveluiden laatu sekä saatavuus rapautuvat.

“Uudistuksen lykkääminen hamaan tulevaisuuteen aiheuttaisi myös huomattavaa epätietoisuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien keskuudessa, sekä julkisella että yksityisellä puolella”, Romakkaniemi sanoo.

Osaa sote-uudistusta kohtaan esitetystä kritiikistä Romakkaniemi pitää perusteltuna. Eri tahoilla, kuten puolueilla, yksittäisillä poliitikoilla ja kaupungeilla, on jokaisella omiin lähtökohtiinsa perustava ideaalimalli, jota pitää esitettyä kompromissia parempana. Esimerkiksi viisi tai kuusi sote-aluetta ja täysi tilaaja-tuottaja malli johtaisi asiantuntijoiden ja selvitysten perusteella todennäköisesti parempaan tulokseen kustannussäästöjen, kilpailun, palveluiden laadun ja tasa-arvoisuuden kannalta.

“Suomeen sopivasta ideaalimallista ei olla kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen, vaikka useampi hallituskokoonpano ja kaikki eduskuntapuolueet ovat sitä yrittäneet. Päätöksen pitää tässä tilanteessa perustua arvioon siitä, viekö nyt esitetty malli sosiaali- ja terveyshuoltoa parempaan suuntaan vai ei. Vastaus on tässä tapauksessa ehdottomasti kyllä”, Romakkaniemi sanoo.

Uudistuksessa on Romakkaniemen mukaan kyse järjestelmätason muutoksesta, joka parantaa sote-kokonaisuutta kahdessa keskeisessä asiassa: palveluiden järjestäjille luodaan leveämmät hartiat ja tuottajien välille syntyy aito kilpailutilanne.

Nyt annettu lakipaketti on vasta kehys uudistukselle. Keskeistä uudistuksen onnistumisen kannalta on sen toimeenpano ja kustannussäästöistä kiinnipitäminen. “Lakien tehokas toimeenpano uusissa maakunnissa ratkaisee vähintään yhtä paljon lopputuloksesta kuin lait itse”, Romakkaniemi sanoo.

Sote-uudistus parantaa kustannusten läpinäkyvyyttä, mikä edesauttaa tuottavuuskehityksen seuraamista ja säästötavoitteiden toteutumista. Riittävän laatu- ja kustannustason saavuttaminen edellyttää, että maakunnat ja tulevat hallitukset seuraavat tarkasti miten kilpailu eri tuottajien välillä toteutuu.

“Valtiovarainministeriön täytyy pitää huoli siitä, että lain tavoitteena olevat kustannussäästöt löydetään ja siten sote-sektorin menojen kasvu saadaan hallintaan. Myös lainsäädännössä ilmenevät mahdolliset puutteet on syytä korjata sitä mukaa kuin uudistuksen toimeenpano etenee”, Romakkaniemi sanoo. “Oma arvioni on, että järjestävien maakuntien määrä pienenee tulevaisuudessa kohti asiantuntijoiden esittämiä lukuja.”

Sote-uudistukseen liittyy myös EU-oikeudellinen ulottuvuus. Siinä on kyse lähinnä toimijoiden kilpailuneutraliteetista. Komissiolle notifiointi ei kuitenkaan anna asiaan mitään lopullista oikeusvarmuutta. Jos asia joskus päätyisi EU-tuomioistuimeen, on Romakkaniemen mukaan todennäköisesti edessä paluu hallituksen aiempaan malliin, jossa julkisesti omistetut toimijat on yhtiöitettävä.

“Julkisten toimijoiden yhtiöittäminen parantaisi järjestelmän läpinäkyvyyttä ja asettaisi kaikki palveluntuottajat samalle viivalle. Perustuslakivaliokunnan päätös tämän mallin hylkäämiselle oli näkemykseni mukaan enemmän poliittinen kuin juridinen. EU-tuomioistuimen päätös saattaisi kuitenkin korjata tämän asian”, Romakkaniemi sanoo.

Lisätietoja:

Juho Romakkaniemi
toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari
040 050 5269

Johanna Sipola
johtaja, Keskuskauppakamari
050 352 1172

Patrik Lindfors
viestintäjohtaja, Keskuskauppakamari
050 512 4005