Yhteiskunnan rakenteet pönkittävät kannabiksen käyttäjiin kohdistuvia ennakkoluuloja

Hoitoon ohjauksen esteenä voi olla puute sopivasta hoitovaihtoehdosta. Puhuttelujen kohdalla puolestaan henkilöresurssipula voi vaikeuttaa käytännön toteuttamista. Puhuttelussa on paikalla nuoren ja huoltajan lisäksi aina syyttäjä, poliisi ja sosiaaliviranomainen, joten kyseessä on iso panostus, joka vaatii resursseja.

Usein kyse on kuitenkin paikallisista toimintakulttuureista. Vuonna 2016 oli 9935 huumausaineen käyttörikosepäilyä, joista 360 henkilöä ohjattiin hoitoon. Hoitoonohjauksen ja puhuttelun toteutumisessa on alueellisia eroja.

– Nuoret ja huumeita käyttävät ihmiset ansaitsevat yhdenvertaisen kohtelun. Asenteiden ja toimintatapojen muutos vaatii aktiivista työtä, toteaa Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hankkeen projektipäällikkö Kim Kannussaari EHYT ry:stä.

Käytännössä nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa poliisin toteuttaman hoitoonohjauksen sekä toimenpiteistä luopumisen. Kannussaaren mukaan tavoitteena tulisikin olla, ettei kannabiksen käytöstä kiinni jääneille henkilöille aiheutuisi kohtuutonta haittaa.

Rankaiseminen ei Kannussaaren mukaan auta tilanteessa, jossa esimerkiksi nuorella on päihdeongelma. Se ei auta myöskään silloin, jos on kyseessä ensimmäinen kokeilu.

– Keskustelu huumausainepolitiikan muuttamisesta on tervetullutta, mutta tärkeintä on, että huumeisiin ja huumeita käyttäviin ihmisiin liitetty stigma saadaan purettua. Asenteiden ja toimintatapojen muutos ei vaadi lakimuutosta. Tarvitaan avointa keskustelua, Kannussaari sanoo.

Päihdealan suurin ammattilaistapahtuma Päihdepäivät järjestetään Helsingissä 15.–17. toukokuuta 2018. Tapahtuman järjestävät Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Tapahtuman teemana on päihteet ja mielenterveys.