Sitra

Suomalaistyökalu vauhdittaa genomitiedon hyödyntämistä – Viro on nappaamassa sen käyttöön ensimmäisenä

Jaa
Genomitiedon käyttö arkipäiväistyy maailmalla kovaa vauhtia. Myös Suomessa genomitieto tulisi pikaisesti ottaa osaksi terveysseurantaa ennaltaehkäisyn tueksi. Tänään julkistetun suomalaistutkimuksen alustavien tulosten mukaan genomitieto osana muuta terveystietoa kannustaa ihmisiä elämäntapamuutoksiin ja parantaa terveyttä.

Geneettisen tiedon hyödyntäminen voi parantaa korkean riskin henkilöiden tunnistamista merkittävästi. Suomessa siitä voisivat hyötyä esimerkiksi kansantauteihin laskettaviin sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmiin kuuluvat.

”Genomitiedon käyttö arkipäiväistyy vauhdilla eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) hyväksyi maaliskuun alussa rintasyöpää ennustavan geenitestin, jonka voi tehdä kotona ilman lääkärin lähetettä. Virossa puolestaan on käynnistymässä hanke, jossa 100 000 virolaiselle tarjotaan mahdollisuutta saada tietoa omasta geeniperimästään suoraan itselleen. Nyt on aika toimia genomitiedon ihmislähtöisen hyödyntämisen saralla myös Suomessa”, johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo.

Yhdeksi ratkaisuksi genomitiedon hyödyntämiseen on Suomessa kehitetty uudenlaista digitaalista genomitietoa hyödyntävä riskilaskuri, KardioKompassi®. Se on verkkopohjainen ratkaisu, joka hyödyntää genomitietoa eli ihmisen koko perimästä saatua tietoa yhdistäen sen perinteiseen terveystietoon, kuten tietoon elintavoista. Laskuri näyttää yksilölle hänen riskinsä sairastua sepelvaltimotautiin.

Uusi tutkimustulos vahvistaa genomitiedon vaikuttavan terveyskäyttäytymiseen

KardioKompassin sydämenä sykkii Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkimusryhmän kehittämä ainutlaatuinen algoritmi, joka perustuu jo noin 49 000 perimässä esiintyvään varianttiin, jotka on yhdistetty sepelvaltimotautiin.

KardioKompassin vaikuttavuutta tutkitaan parhaillaan Business Finlandin rahoittamassa GeneRisk-tutkimushankkeessa, jossa takana on nyt puolentoista vuoden seurantajakso. Yksilön riskejä on arvioitu verinäytteestä saadun genomitiedon, terveystarkastuksessa mitattujen ja osallistujan kyselylomakkeella antamien terveystietojen avulla.

Tutkimuksen alustavia tuloksia esiteltiin 20.3.2018 Helsingissä (tilaisuudessa esitetyt kalvosetit löydät täältä).

Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui kaikkiaan 7 000 45–64-vuotiasta henkilöä Kymenlaaksosta ja pääkaupunkiseudulta. Heistä lähes 2000 on jo osallistunut seurantatutkimukseen ja sen yhteydessä raportoinut kokemuksistaan vastaanottaa oma sepelvaltimotautiriskinsä työkalun avulla.

”Olemme tutkineet muun muassa sitä, miten osallistujat ovat kokeneet saamansa riskitiedon vaikuttaneen omaan terveyskäyttäytymiseensä. Valtaosa (88 %) tutkimukseen osallistuneista kertoo riskitiedon motivoineen heitä elämäntapamuutoksiin”, kertoo tutkimuksesta vastaava lääkäri Elisabeth Widén FIMM:stä.

Motivoitumista todistaa myös se, että yli 10 prosenttia seurantatutkimukseen osallistuneista oli onnistunut saavuttamaan pysyvän painonlaskun ja jopa 15 prosenttia tupakoitsijoista oli lopettanut tupakoinnin saatuaan riskitulokset käyttöönsä. Suurin osa tutkimushenkilöistä on arvioinut KardioKompassin helppokäyttöiseksi tavaksi saada tietoa. GeneRISK-tutkimushankkeen ensimmäiset seurantakäynnit tulevat jatkumaan tämän vuoden syksyyn.

Sydän- ja verisuonitautien seurauksena Suomessa menehtyy vuosittain runsaat 10 000 ihmistä. Geneettisen tiedon hyödyntäminen voi parantaa korkean riskin henkilöiden tunnistamista merkittävästi. Sitra oli mukana rahoittamassa Kardiokompassi-hanketta sen alkuvaiheessa vuonna 2014.

Viro ottamassa geenitiedon laajamittaisesti käyttöön terveydenhuollossa

Virossa on parhaillaan käynnistymässä hanke, jonka ensimmäisessä vaiheessa 100 000 virolaiselle tarjotaan mahdollisuutta saada tietoa omasta geeniperimästään osana muuta terveystietoa. Tarton genomikeskus on jo välittänyt henkilökohtaista riskitietoa noin 600 tiedonjanoiselle kansalaiselleen muun muassa rintasyövän ja sepelvaltimotaudin osalta samoin kuin myös joidenkin lääkeaineiden soveltuvuuden osalta.

”Meillä on jo riittävästi tutkimustietoa aloittaaksemme genomitiedon laajamittaisen käyttöönoton terveydenhuollossa”, totesi Viron terveys- ja työministeri Jevgeni Ossinovski projektin julkistamisen yhteydessä joulukuussa

Viro testaa riskitiedon välittämistä kansalaisille Suomessa kehitetyn digitaalisen Kardiokompassi®-työkalun avulla. EstPerMed I-projektia, jonka osana työkalua testataan, esiteltiin terveydenhuollon päättäjille Health Analytics -seminaarissa Tallinnassa 14.3.2018.

Lisätietoja

Tuula Tiihonen, projektijohtaja, Sitra, tuula.tiihonen@sitra.fi, 040 160 9070
Jukka Vahti, asiantuntija, viestintä, Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, 040 566 5152
Mari Kaunisto, FIMM, Helsingin yliopisto, mari.kaunisto@helsinki.fi, 050 317 548

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.

Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.

Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release

A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye