Moni tulva olisi ehkäistävissä – keinoina muun muassa kaksitasouomat, viherkatot ja vettä läpäisevät pinnat

Kevät ja lumien sulaminen näkyvät pian taas tulvina ympäri Suomea, ja ilmastonmuutoksen arvioidaan voimistavan tulvia entisestään. Rakennetun ympäristön vedenkiertoon ihmisen kädenjälki vaikuttaa kuitenkin voimakkaammin kuin sääilmiöt tai ilmastonmuutos, arvioivat Aalto-yliopiston tutkijat.
”On huono lähestymistapa ajatella, että olemme ilmastonmuutoksen tai rankkasateiden uhreja. Me olemme itse aiheuttaneet monia ongelmia – ja voimme myös ratkaista niitä”, sanoo tutkijatohtori Nora Sillanpää.
Perinteisesti taajama-alueiden hulevesitulvia on hallittu rakentamalla viivytysaltaita, joihin hulevesi ohjataan. Tämä saattaa siirtää tulvimisongelman luonnonuomiin. Asfaltoiminen puolestaan estää sade- ja sulamisveden luonnollista haihtumista ja imeytymistä maaperään, jolloin hulevesi myös valuu luonnonuomiin ja edistää niiden tulvimista.
Aalto-yliopistossa tutkitaan hajautettuja menetelmiä, joilla voidaan edistää luonnonmukaisempaa vedenkiertoa myös kaupunkialueilla.
”Luonnonmukaisuus ei tarkoita, että ratkaisut syntyvät itsestään, vaan ne vaativat monimutkaistakin teknologiaa ja insinööriosaamista”, Sillanpää sanoo ja ottaa esimerkiksi automarketit ympäristöineen. Pysäköintiruutujen väleihin rakennetut vettä läpäisevät pinnat auttaisivat vettä imeytymään maaperään, ja markettien viherkatoilla voitaisiin edesauttaa veden haihtumista.
Itämeren kuormitus kuriin
Aalto-yliopistossa on tutkittu ympäristöystävällisempiä ratkaisuja myös maatalousalueiden tulvien hallinnassa. Kun maatalousmaata kuivatetaan, peltojen ja metsien liikavedet ohjataan salaojituksella puroihin ja jokiin, mikä usein voimistaa tulvimista. Perinteisesti tulvia on yritetty hallita leventämällä ja suoristamalla luonnonuomia sekä perkaamalla niiden kasvillisuutta, mikä heikentää jokien ja purojen kalakantoja. Samalla häiriintyvät myös luonnon omat vedenpuhdistusprosessit: kun kiintoaineita, ravinteita ja haitta-aineita sitova kasvillisuus poistetaan, aineet pääsevät kulkeutumaan pelloilta suoraan sisävesistöihin ja mereen.
”Itämerta kuormittavat aineet kulkeutuvat pienten maatalouspurojen kautta. Pieniin puroihin meillä on kuitenkin hyvä mahdollisuus vaikuttaa”, sanoo tutkijatohtori Kaisa Västilä, joka tutkii kaksitasouomia tulvanhallinnan keinona. Kaksitasouomassa luonnonuomaa ei perinteiseen tapaan kaiveta auki, vaan sen rinnalle rakennetaan tulvatasanne uomaa ympäröivää maanpintaa alemmalle tasolle. Näin tulvavedet virtaavat hallitusti tulvatasanteella eivätkä tulvi pelloille, ja samalla voidaan säästää uoman luonnollista ekosysteemiä.
Tulvatasanteilla voidaan hyödyntää myös kasvillisuutta, joka kerää valuma-alueelta tulevaa kiintoainetta ja varastoi itseensä ravinteita. Tulvatasanteellinen kaksitasouoma on yleistymässä myös taajamien pienvesissä vaihtoehtona perinteiselle ympäristöä haittaavalle uomaperkaukselle.
”Menetelmässä hyödynnetään luonnon omia puhdistusprosesseja, joihin lisätään tutkimustietoa ja insinööritaitoa”, Västilä tiivistää.
Tutkimusta tehdään läheisessä yhteistyössä tiedon käyttäjien eli kaupunkien, suunnittelijoiden, viranomaisten ja yritysten kanssa. Tuloksille riittää kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella.
”Kaupungistuminen on megatrendi maailmalla. Ne ratkaisut, joita täällä kehitetään, ovat hyödynnettävissä myös maailman miljoonakaupungeissa”, sanoo vesitalouden professori Harri Koivusalo.
Maailman vesipäivää vietetään 22. maaliskuuta. Tämän vuoden teemana on ”Nature for water”, joka nostaa esille, kuinka tulvia, kuivuutta ja vesien saastumista voidaan hillitä luonnonmukaisilla keinoilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Nora Sillanpää
p. 050 386 3325
nora.sillanpaa@aalto.fi
Tutkijatohtori Kaisa Västilä
p. 050 408 1390
kaisa.vastila@aalto.fi
Professori Harri Koivusalo
p. 050 570 9864
harri.koivusalo@aalto.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme