Ilmastonmuutos ajastaa kasvien ja eläinten vuosirytmit uudelleen

Venäjän Karjalassa sijaitsevan Kivatsun (ven. Kivach) luonnonpuiston tutkijat ovat keränneet tarkkoja kasvi-, eläin- ja säähavaintoja yli 40 vuoden ajan. Mittavaa havaintoaineistoa on nyt ensimmäistä kertaa käytetty avaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri kasvi- ja eläinlajeihin.

– Tulokset ovat mielenkiintoisia. Kasvit ovat aikaistaneet kevään kasvuaan jopa nopeammin kuin mitä keskilämpötilan muutoksen perusteella voisi olettaa. Muuttolintujen reaktiot ovat olleet vaihtelevampia ja niiden kevätmuutto on aikaistunut kasveja hitaammin, toteaa suomalais-venäläistä yhteishanketta johtava professori Otso Ovaskainen Helsingin yliopistosta.

Tilastollinen analyysi osoitti, että monien eliöiden vuodenaikaisrytmeihin ovat vaikuttaneet sekä lämpötilan että lumi- ja jääolosuhteiden muutokset. Esimerkiksi varhaisvaiheensa virtavedessä viettävät mäkärät ovat säännöllisesti ilmestyneet puremaan tutkijoitaan Kivatsun joen jääpeitteen sulamisen jälkeen.

– Monet linnut ja hyönteiset ovat reagoineet säätilojen muutoksiin lähes viiveettä, kun taas kasveille, matelijoille ja sienille pitkäaikaisilla ilmastollisilla keskiarvoilla on ollut suurempi merkitys.

Ilmastonmuutos voi häiritä eliölajien vuosirytmiä ja vaikuttaa sitä kautta ekosysteemien toimintaan. Eri lajit reagoivat eri ilmastotekijöihin, ja toisaalta eri ilmastotekijät muuttuvat erilaisilla nopeuksilla. Toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevien lajien ajautuminen eri rytmiin voi muodostua ongelmaksi.

– Monien kasvien, matelijoiden ja hyönteisten vuosirytmit ovat toisiinsa tiukasti sidoksissa, kun taas esimerkiksi sienet näyttävät toimivan omana erillisenä ryhmänään, Otso Ovaskainen sanoo.

Artikkeli:

Community-level phenological response to climate change. Otso Ovaskainen, Svetlana Skorokhodova, Marina Yakovleva, Alexander Sukhov, Anatoliy Kutenkov, Nadezhda Kutenkova, Anatoliy Shcherbakov, Evegeniy Meyke & Maria del Mar Delgado. PNAS 2013 ; published ahead of print July 30, 2013, doi:10.1073/pnas.1305533110

Tutkimusalue sijaitsee Venäjän Karjalassa, vuonna 1931 perustetussa Kivatsun (ven. Kivach) luonnonpuistossa.

Lisätiedot:

Professori Otso Ovaskainen, Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, biotieteiden laitos, puh. 050 309 2795