Varhainen stressi ja masennus ovat yhteydessä unihäiriöihin
16.4.2018 12:18:44 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Masennukseen liitetään usein varhaisen kehityksen aikainen stressi, univaikeudet ja hermoston plastisuuden muutokset, mutta näiden tekijöiden ja depression suhde tunnetaan huonosti.
M.Sc. Olena Santangeli Helsingin yliopistosta tarkasteli väitöstutkimuksessaan masennuksen ja unihäiriöiden välisiä yhteyksiä keskittyen varhaiseen kehitykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin mm. aivojen molekyylitason mekanismeja eläinmallien avulla ja unihäiriöiden esiintymistä varhaisessa depression vaiheessa teini-ikäisillä pojilla.
Varhaisen stressin vaikutusta myöhempään unen kehitykseen tutkittiin käyttämällä uutta stressimallia, jossa rotan poikaset vaihdettiin eri emoille.
Tuloksista ilmeni, että varhaisen kehityksen aikainen stressi ei näy masennuskäyttäytymisenä varhaisnuoruudessa tai aikuisena, mutta se aiheutti merkittäviä muutoksia erityisesti REM-uneen. REM-unijaksojen lukumäärä ja pituus olivat lisääntyneet. Aivoissa havaittiin myös molekyylitason muutoksia.
– Varhainen stressi jätti siis aivoihin pysyvän jäljen, joka voi toimia depressioon altistavana tekijänä, Santangeli selventää.
Unen häiriöitä varhain alkaneessa masennuksessa mitattiin polysomnografilla, joka mittaa unen mikro- ja makrorakennetta.
– Totesimme, että masentuneilla pojilla hidasaaltouni ja sen normaali purkautuminen oli madaltunut. Madaltuman suuruus korreloi masennuksen vakavuuden kanssa, Santangeli sanoo.
Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että unen häiriöillä ja masennuksella voi olla yhteisiä säätelymekanismeja.
– Yhteenvetona voidaan todeta, että varhain koettu stressi jättää aivoihin pysyvän molekyylijäljen ja unen häiriöt näyttävät olevan herkin mittari varhaisen stressin vaikutuksien toteamisessa. Varhain alkavassa masennuksessa nähdään unen sekä mikro- että makrotasolla muutoksia, jotka korreloivat masennuksen vakavuuteen, Santangeli sanoo.
M.Sc. Olena Santangeli väittelee 20.4.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sleep and depression: developmental aspects and molecular mechanisms" (Uni ja depressio: kehityskulkuja ja mekanismeja). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki 1, Haartmaninkatu 8, luentosali 3.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Olena Santangeli, olena.ventskovska@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme