SuPerin keskustelutilaisuus: Ilman henkilöstömäärän lisäämistä vanhustyötä ei saada kuntoon

Professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta esitteli Nordcare-tutkimuksen tuloksia. Suomessa on Pohjoismaiden heikoin henkilöstömitoitus vanhustenhoidossa. Erityisesti kotihoidossa asiakasmäärät ovat kasvaneet ja asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat heikentyneet merkittävästi koko vanhustenhoidossa. Hoitajat kohtaavat yhä useammin häirintää ja väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Tilanne on heikentynyt huomattavasti kymmenessä vuodessa.

SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä kertoi SuPerin kotihoidon selvityksestä, jonka mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmat eivät toteudu, sillä henkilökuntaa on liian vähän. Käytössä olevissa toiminnanohjausjärjestelmissä ei oteta huomioon matka-aikoja ja asiakkaille jää liian vähän aikaa. Hoitajat ovat huolissaan hoidon laadusta ja omasta jaksamisestaan. Alan vaihtoa harkitsevien määrä on suuri. Lainsäädäntö turvaisi jo nyt kotihoidon asiakkaille hyvän hoidon ja hoitajien jaksamisen, mutta sitä ei valitettavasti noudateta.

Paneelissa lähihoitaja Hanna Jokinen oli huolissaan eettisestä kuormasta, joka aiheutuu, kun asiakasta ei voi hoitaa niin hyvin kuin haluaisi. Kuusi ja puoli minuuttia/asiakas aamutoimiin on aivan liian lyhyt aika. Jokisen mukaan tarvitaan lisää ammattitaitoista henkilökuntaa, palkkaus on saatava kuntoon, lähiesimiehiä on koulutettava ja työolojen on oltava jaksamista tukevat. Hoitajia ei saa syyllistää siitä, että asiakkaille ei ole riittävästi aikaa. Kun hoitajat voivat hyvin, myös työurat ovat pidempiä.

Tutkija Antero Olakivi painotti, että vanhustyön ongelmia on nyt yritetty korjata kaikilla muilla tavoilla kuin lisäämällä henkilökuntaa. Enää asiaa ei voida kiertää, vaan henkilöstöä on oltava riittävästi. Myös muun kehittämistyön on jatkuttava. Jos henkilökuntaa ei ole riittävästi, pelkkä johtamisen kehittäminen ei auta. Vanhustyöhön tulisi luoda hyviä työpaikkoja ja nostaa alan vetovoimaa käytännön teoilla.

Tarkastaja Marja Tereska kertoi, kuinka paljon vanhustyössä koetaan kuormitusta. Hoito täyttää tänä päivänä juuri ja juuri perustarpeet, mutta viriketoimintaan ja kuntouttavaan toimintaan ei jää aikaa. Myös hoitajat kärsivät siitä, että ei ole mahdollisuutta hoitaa niin hyvin kuin haluaisi ja pitäisi. Tereska muistutti myös, että työnantajat yrittävät siirtää valintojen tekemisen vastuuta hoitajille, vaikka vastuu kuuluu aina työnantajalle. Tereskan mukaan pitäisi lakata katsomasta pelkkää mitoitusta, vaan mitoittaa henkilöstön määrä todellisen työmäärän mukaan. Tereska haluaisi keskitetyn sijaishankinnan. Myös työsuojeluyhteistoiminta tulisi saada kuntoon. Nyt työnantajat eivät kuule työntekijöitä.

Kansanedustaja (kok.) Jaana Laitinen-Pesola oli sitä mieltä, että koulutettua henkilökuntaa on saatava lisää vanhustenhoitoon. On myös muistettava kuinka hyvää työtä hoitajat tekevät, vaikka resurssit ovat pienet. Jotta vanhustyöstä saadaan vetovoimainen, on oltava riittävästi henkilökuntaa. Laitinen-Pesola muistutti myös, että vanhustenhoidosta on lähtenyt työntekijöitä muille sektoreille. Palkkaus ja hyvät työolot ovat keinoja houkutella hoitajia takaisin alalle.

SuPeriin kuuluu 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

 

Lisätietoja:
SuPerin asiantuntija Leena Kaasinen, 050 408 3159 (tilaisuudesta)

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085 (SuPerin vanhustenhoidon linjauksista)