Suomenpystykorva ja eräperinteen vaaliminen halutaan Unescon aineettomien kulttuuriperintöjen luetteloon

- Kansalliskoiramme suomenpystykorva ja sen käyttö kautta historiamme aina kivikaudelta alkaen on ainutlaatuinen osa suomalaisuutta ja kansallista kulttuuriperintöämme, kuvailee hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen Suomen Kennelliitosta.

Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Siihen sisältyy ilmiöitä, jotka säilyvät elävinä ja muuntuvina sukupolvilta toiselle. Aineeton kulttuuriperintö on monimuotoista, ja se voi omaksua piirteitä niin naapurikylästä kuin maailman toiselta puoleltakin. Se saa voimansa yhteisöistä ja riippuu niistä, jotka siirtävät tietoa, taitoja ja tapoja eteenpäin. Yhteisöt itse määrittelevät elävän perintönsä arvon ja merkityksen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt marraskuussa 2017 suomenpystykorvan ja eräperinteen vaalimisen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon, josta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

Suomenpystykorva on ainutlaatuinen harvinaisuus

- Suomenpystykorva on alkuperäisrotu, joka polveutuu suoraan luonnonkannasta ilman risteytyksiä. Lintua puuhun haukkuvana alkuperäisrotuna suomenpystykorva on maailmanharvinaisuus. Suomenpystykorva on ominaisuuksiltaan älykäs, reagointiherkkä ja itsenäinen. Rodun perimässä on voimakas kaiken riistan pyyntivietti, kertoo hankkeesta Suomen Pystykorvajärjestössä vastaava Sami Havia.

Suomenpystykorva on metsässä omassa elementissään.

- Olennaisinta on koiran kanssa yhdessä oleminen ja tekeminen suomalaisessa metsässä. Se huipentuu tervastulien loisteessa rauhassa nautiskeltujen nuotiokahvien äärelle, Havia jatkaa.

- Suomenpystykorvaan liittyvä eräperinne ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen metsästystapa kulkee ajassa eteenpäin sekä yksittäisten koiranomistajien mukana että rotua edustavien järjestöjen, yhdistysten ja tieteen harjoittajien toimenpitein. Käytännön tieto ja tekeminen kulkevat suoraan kokeneemmilta harrastajilta nuoremmille yhteisillä eräretkillä ja yhteisissä tapahtumissa, kuten linnunhaukkukokeissa ja koiranäyttelyissä, painottaa koulutuspäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta.

Suomenpystykorvaan liittyvän eräperinteen harjoittajien määrä on vähentynyt huippuvuosista. Unescon aineettomien maailmaperintöjen listalle pääsy auttaisi varmistamaan perinteen elävänä pysyvyyttä ja jatkuvuutta.