Imusuonilla on aktiivinen rooli melanooman leviämisessä

Yhä useampiin syöpäsairauksiin on onnistuttu kehittämään tehokkaita hoitoja ja monet syövät pystytään nykyään parantamaan. Kuitenkin kuolleisuus tiettyihin syöpätauteihin on yhä pysynyt ennallaan tai jopa lisääntynyt. Yksi tällaisista syövistä on ihon pigmenttiä tuottavien solujen syöpä, melanooma, joka sairauden myöhäisessä vaiheessa lähettää etäpesäkkeitä ympäri kehoa, muun muassa maksaan, keuhkoihin, luihin ja aivoihin.
– Jos melanooma havaitaan riittävän ajoissa, se voidaan hoitaa leikkauksella. Valitettavasti sairaus kuitenkin usein diagnosoidaan niin myöhään, ettei leikkaushoito enää riitä. Sen vuoksi melanooman leviämiseen johtavien mekanismien tunteminen on tärkeää, sanoo professori Päivi Ojala Helsingin yliopistosta.
Vastikään julkaistussa tutkimuksessaan Ojalan tutkimusryhmä selvitti näitä melanooman leviämisen mekanismeja tutkimalla imusuonten seinämän solujen ja melanoomasolujen vuorovaikutusta.
Melanoomasolujen eteneminen imusuoniin ja etäpesäkkeet imusolmukkeissa ovat huonon ennusteen merkkejä. Imusuonet tarjoavat väylän melanooman leviämiselle, mutta lisäksi on epäilty, että imusuonten solut voisivat myös suoraan vaikuttaa melanoomasoluihin niiden leviämistä edistävästi pitkälti tuntemattomien mekanismien kautta.
Tutkijat havaitsivat, että ne melanoomasolut, jotka oli kasvatettu yhdessä imusuonten seinämän solujen kanssa, tuottivat hiirimallissa enemmän etäpesäkkeitä kuin yksin kasvatetut melanoomasolut.
Tutkimus paljasti myös, että lisääntyneeseen melanoomasolujen leviämiskykyyn solumalleissa tarvittiin MMP14, Notch3 ja β1-integriini -proteiineja. Lisäksi solujen pinnan MMP14 ja Notch3 -proteiinit olivat välttämättömiä melanoomasolujen kyvylle muodostaa etäpesäkkeitä seeprakalamallissa.
– Tässä työssä kuvaamamme mekanismit selittävät, kuinka imusuonen seinämän solujen aiheuttamat muutokset syöpäsoluissa edistävät melanooman leviämistä ja metastaasia, Ojala sanoo.
– Nämä tulokset voivat auttaa ymmärtämään imusuonten solujen merkitystä myös muiden syöpien kuin melanoomanleviämisessä. Jatkossa tulokset voivat myös auttaa löytämään ennustetekijöitä syövän leviämiselle ja uusia hoitovaihtoehtoja syövän hoitoon.
Lisätietoja:
Professori Päivi Ojala, Helsingin yliopisto
Lääketieteellinen tdk / Translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelma
Puh. 029 415 9445
Sähköposti: paivi.ojala@helsinki.fi
Viite:Pirita Pekkonen, Sanni E. Alve, Giuseppe Balistreri, Silvia Gramolelli, Olga Tatti-Bugaeva, Ilkka Paatero, Otso Niiranen, Krista Tuohinto, Nina Perälä, Adewale Taiwo, Nadezhda Zinovkina, Pauliina Repo, Katherine Icay, Johanna Ivaska, Pipsa Saharinen, Sampsa Hautaniemi, Kaisa Lehti, and Päivi M. Ojala. Lymphatic endothelium stimulates melanoma metastasis and invasion via MMP14-dependent Notch3 and β1-integrin activation. eLife 2018. https://doi.org/10.7554/eLife.32490
*************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Kuvat



Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksostutkimus avaa mitokondrioiden merkitystä geenisäätelyssä lihavuuden taustalla21.5.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Tuoreen kaksostutkimuksen mukaan heikentynyt mitokondrioiden toiminta voi vaikuttaa kehon rasvoittumiseen ja insuliinivasteen heikkenemiseen. Tämä puolestaan voi johtaa geenien säätelyyn vaikuttaviin kemiallisiin DNA-muutoksiin. Havainnot avaavat uusia mahdollisuuksia lihavuuden hoitoon mitokondrioiden toimintaan tai geenisäätelyyn vaikuttamalla.
Uusi koneoppimista hyödyntävä teknologia nopeuttaa hoidon löytymistä syöpään20.5.2025 10:05:13 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistosta lähtöisin oleva MultivisionDx-spinout on kehittänyt koneoppimista hyödyntävän diagnostiikkateknologian, jonka avulla syöpää sairastavalle potilaalle luodaan yksilöllinen ”sormenjälki”. Menetelmän avulla potilaan ennustetta ja hoidon vastetta voidaan arvioida tarkemmin.
Peruskoulujen rehtorit tunnistavat moninaisuuden, mutta käytännön toteutus ontuu20.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Rehtoreilla on myönteinen asenne moninaisuutta kohtaan, mutta valmiudet sen johtamiseen kouluissa ovat puutteelliset.
Nuorten naisten käytösoppaat olivat ensimmäisiä askeleita kohti tasa-arvoista koulutusta19.5.2025 10:06:40 EEST | Tiedote
Nuorten naisten käytösoppaita alettiin julkaista 1700-luvulla. Ne olivat ensimmäinen tyttöjen itsensä luettavaksi suunnattu kirjallisuudenlaji.
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme