Helsingin yliopisto

Kaupunkeihin tarvitaan enemmän niittyjä ja tiheitä kuusikoita

Jaa
Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä muuttamalla joidenkin viheralueiden hoitotapoja,
Kaupunkiniityllä ja -kedolla elää monipuolinen valikoima eläimiä ja kasveja. Kuva: Stephen Venn
Kaupunkiniityllä ja -kedolla elää monipuolinen valikoima eläimiä ja kasveja. Kuva: Stephen Venn

Luonnon monimuotoisuus on todettu hyväksi ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi allergioita esiintyy vähemmän siellä, missä luontoympäristö on monipuolinen. Harvinaiset kasvi- ja eläinlajit säilyvät myös paremmin, jos ne saavat jalansijoja suojelualueiden lisäksi tavallisesta kaupunkiympäristöstä.

Biologi Stephen Venn Helsingin yliopistosta nostaa esimerkiksi kaupunkialueiden kuusimetsät. Nykyisten kaupunkimetsien sisällä yhä suurempi osa alueista voitaisiin jättää luonnontilaan.

– Kaupunkimetsiä hoidetaan nykyisin ensisijaisesti virkistyskäyttöä varten, joten ne ovat yleensä liian avoimia ja kuluneita metsissä viihtyville eliölajeille. Metsiin kannattaisikin luoda lisää alueita, joita ei harvenneta eikä ojiteta. Paikalle voidaan jättää myös lahopuuta.

Niityistä suojaa ja silmäniloa

Stephen Venn liputtaa myös kaupunkiniittyjen puolesta. Niiden kasvi- ja eläinlajisto on monipuolinen ja ne tarjoavat kaupunkilaisille silmäniloa. Jo olemassa olevia niittyjä pitäisikin suojata paremmin rakentamiselta.

– Perinneniittyjä hoidetaan kaupungeissakin jo hyvin, mutta suurin uhka on kaavoitus. Esimerkiksi monia hyviä kallioketoja on viime vuosina rakennettu.

Karut täyttömäet ja melunsuojavallit voitaisiin naamioida kuivien niittyjen kasveilla sen sijaan, että ne omia aikojaan alkavat kasvaa lupiinia.

– Varsinkin meluvallit tarjoavat erittäin sopivan alustan ketokasvillisuudelle.  Valitettavan usein vallien päälle kuitenkin levitetään puutarhamultaa, johon sitten istutetaan rehevää kasvillisuutta, Stephen Venn toteaa.

Niittyjen hoito oikea-aikaisine niittoineen ja heinän poistoineen vaatii tietysti työtä, mutta palkintona on ympäristön kaunistumisen lisäksi myös harvinaisten ja herkkien kasvilajien määrän kasvu. Samalla pölyttäjähyönteisten määrä lisääntyy.

________________________

FM Stephen Venn väittelee 9.8.2013 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Managing forest and meadow habitats for the enhancement of urban biodiversity - messages from carabid beetles and vascular plants" (Metsä- ja niittyhabitaattien hoito kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistämiseksi – viestejä maakiitäjäisistä ja putkilokasveista). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 1041, Viikinkaari 5.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätietoja:

Stephen Venn, Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, ympäristötieteiden laitos, puh. 050 379 4428 (suomeksi ja englanniksi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Kuvat

Kaupunkiniityllä ja -kedolla elää monipuolinen valikoima eläimiä ja kasveja. Kuva: Stephen Venn
Kaupunkiniityllä ja -kedolla elää monipuolinen valikoima eläimiä ja kasveja. Kuva: Stephen Venn
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan ja opiskellaan akvaattisia tieteitä, biokemiaa, biotekniikkaa, ekologiaa, evoluutiobiologiaa, fysiologiaa, kasvibiologiaa, neurotiedettä, perinnöllisyystiedettä, yleistä mikrobiologiaa, ympäristöekologiaa, ympäristömuutosta ja ympäristöpolitiikkaa. Näitä voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ympäristöongelmien ratkomisessakin. Tiedekunnassa on kaksi laitosta. Biotieteiden laitos sekä osa ympäristötieteiden laitoksesta sijaitsevat Viikin vihreällä kampuksella Helsingissä. Ympäristöekologian tutkimus ja opetus löytyvät Lahden ympäristökampukselta. Tiedekuntaan kuuluu myös kolme tutkimusasemaa: Lammi, Tvärminne ja Kilpisjärvi. Biotieteellisessä tiedekunnassa on noin 470 tutkijaa, opettajaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Perustutkinto-opiskelijoita on noin 1 300 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 450. Vuosittain tiedekunnasta valmistuu yli sata maisteria ja yli 40 filosofian tohtoria.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye