Suurten kaupunkien vuosikatteet paranivat tilivuonna 2017, ja velkaantumiskehitys saavutti taitekohdan

Vuosikatteiden riittävyydessä kaupunkikohtaisia eroja

Suurten kaupunkien kesken oli suuria eroja vuosikatteen riittävyydessä. Useimpien suurten kaupunkien vuosikate riitti kattamaan kirjanpidon mukaiset poistot, jotka kuvaavat kaupungin omaisuuden kulumista tilivuoden aikana. Ainoastaan Tampereen ja Turun vuosikate alitti poistot vuonna 2017. Tampere oli myös ainoa suuri kaupunki, jonka tilinpäätös osoitti alijäämää. Helsingin vuosikate kattoi poistot yli kaksinkertaisesti, mutta Turussa vuosikatteen osuus poistoista oli vain noin 70 prosenttia.

Verorahoitus kasvoi vaatimattomasti

Suurten kaupunkien yhteenlasketut verotulot kasvoivat noin 3,5 prosenttia vuonna 2017. Vuotta aikaisemmin kasvu oli 2,8 prosenttia. Verotulojen ripeämpi kasvu johtui keskeisesti kuntien yhteisöverotulojen yllättävän myönteisestä kehityksestä.

Suurten kaupunkien verorahoitus (eli verotulot ja valtionosuustulot yhteenlaskettuna) kasvoi kuitenkin vain 1,3 prosenttia vuonna 2017, koska valtio leikkasi suurten kaupunkien valtionosuuksia lähes 10 prosentilla. Vuotta aikaisemmin verorahoituksen kasvu oli 4,3 prosenttia.

Peruskaupunkien kokonaisvelka laski

Suurten kaupunkien velkaantumiskehitys saavutti eräänlaisen taitekohdan vuonna 2017. Peruskaupunkien, joilla tarkoitetaan kuntalain mukaisia kaupunkiorganisaatioita ilman niiden omistamia tytäryhteisöjä, yhteenlaskettu lainamäärä laski vuoden aikana noin 223 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernien lainamäärä kasvoi silti lähes 500 miljoonaa euroa.