Viisi yleisintä kysymystä vanhuuseläkkeestä – eläkeuudistuksen tuomat muutokset askarruttavat yhä

Vuoden 2017 alussa voimaan tullut eläkeuudistus toi paljon muutoksia eläketurvaan. Uudistuksen myötä alin eläkeikä nousi vuoden 2018 alussa ja on nyt 63 vuotta ja 3 kuukautta. Ensi vuonna alin eläkeikä nousee 63 vuoteen ja 6 kuukauteen.

Elon asiakaspalvelussa uudistus on näkynyt kasvavina yhteydenottoina.

”On selvää, että eläkeuudistus on lisännyt epävarmuutta ja tietämättömyyttä omasta eläkeiästä”, sanoo Satu Saulivaara, Elon eläkeneuvontapäällikkö. ”Lisäksi esimerkiksi uusi eläkemuoto – osittainen varhennettu vanhuuseläke – ja sen tarjoama mahdollisuus keventää omaa työkuormaa on herättänyt kiinnostusta. Uusien osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen päätökset ovat kuitenkin vähentyneet viime vuodesta.”

Tunteet voimakkaasti läsnä vanhuuseläkkeelle jäädessä

Vanhuuseläkkeelle jääminen on huomattava elämänmuutos. Tämä näkyy työeläkeyhtiölle esimerkiksi huolena ja epävarmuutena eläkkeen hakemisprosessista.

”Eläkkeelle siirtyminen on myös tunnetasolla iso asia”, kertoo Saulivaara. ”Joskus asiakkaamme saattaa tarvita useamman verkkoasioinnin tai puhelun eläkeneuvojan kanssa, ennen kuin hänelle tulee luottavainen mieli siitä, että oma arki järjestyy. Käytännössä prosessi hoituu hyvin yksinkertaisesti eikä syytä huoleen ole. Tietysti myös työelämästä ja sen tuomasta arjen rytmistä luopuminen on tunteikas vaihe elämässä.”

Viisi yleisintä kysymystä vanhuuseläkkeestä

1. Koska vanhuuseläkkeelle voi jäädä?

Vanhuuseläkkeelle jääminen edellyttää työsuhteen päättymistä. Yrittäjätoiminta voi kuitenkin jatkua. Vanhuuseläkeikä riippuu syntymävuodesta. Esimerkiksi vuonna 1955 syntyneet voivat jäädä eläkkeelle aikaisintaan 63 vuoden 3 kuukauden iässä, ja vuonna 1956 syntyneet voivat jäädä eläkkeelle aikaisintaan 63 vuoden ja 6 kuukauden iässä. Vanhuuseläke voi alkaa alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alussa. Jos alin vanhuuseläkeikä tulee täyteen esimerkiksi heinäkuussa, vanhuuseläkkeelle voi siirtyä elokuun alusta alkaen.

2. Miten vanhuuseläkettä haetaan?

Eläkkeelle jäämisestä on hyvä keskustella ajoissa työnantajan kanssa. Vanhuuseläkettä haetaan toimittamalla eläkehakemus omalle työeläkeyhtiölle. Riittää, kun hakemuksen toimittaa noin paria viikkoa ennen eläkkeelle siirtymistä. Hakemuksen voi täyttää esimerkiksi työeläkeyhtiön verkkopalvelussa.

3. Kuinka suuri oma vanhuuseläke on?

Vanhuuseläkkeen määrä riippuu koko työuran aikana muodostuneesta eläkekarttumasta. Mitä pidempään työskentelee, sitä suurempi vanhuuseläke on. Oman eläkkeen määrän voi tarkistaa työeläkeyhtiön verkkopalvelusta tai työeläkeotteesta.

4. Koska eläkepäätöksen saa?

Eläkepäätös voidaan antaa ja ensimmäinen eläke voidaan maksaa usein vasta eläkkeen alettua, sillä vanhuuseläkkeen määrään vaikuttavat kaikki ansiot aina eläkkeelle siirtymiseen saakka. Kun työeläkeyhtiö saa eläkkeen laskemista varten kaikki tarvittavat dokumentit, eli hakemuksen ja hakijan palkkatiedot, hakija saa päätöksen ja ensimmäisen eläkemaksun tilille keskimäärin 36 päivää* hakemuksen jättämisestä.

5. Mikä on osittainen varhennettu vanhuuseläke ja ketä varten se on?

Osittainen varhennettu vanhuuseläke mahdollistaa työn keventämisen jo 61-vuotiaana ennen alinta eläkeikää. Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä voi ottaa maksuun 25 tai 50 prosenttia edellisen vuoden loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestä. On hyvä muistaa, että osittainen varhennettu vanhuuseläke vähentää varsinaisen vanhuuseläkkeen määrää.

* Lähde: Eläketurvakeskus

Lisätietoja

Satu Saulivaara, Eläkeneuvontapäällikkö, 020 703 5813, 040 725 8935

Kristiina Nieminen, viestinnän suunnittelupäällikkö, 040 586 8778