ETLA: Lupaavia startup-yrityksiä perustetaan Suomeen noin sata vuodessa
23.5.2018 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Yrittäjyyden merkitys tuottavuudelle tuntuu ilmeiseltä, mutta jostain syystä se on jäänyt tutkimuksissa vähemmälle. Etlan tänään julkistaman Startupit kansantaloudessa -tutkimuksen (ETLA B277) mukaan yrittäjyys on laajempaa ja hyvinvoinnin kasvun kannalta keskeisempää kuin mitä aiemmin on luultu. Mika Malirannan, Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen (toim.) kirjassa on nyt otettu aiemmin mittauksen ulkopuolelle jäänyt omistajayrittäjyys mukaan analyysiin, mikä muutti myös tutkijoiden itsensä käsitystä yrittäjyydestä ja sen roolista kansantaloudessa.
- Yrittäjyysaktiivisuutta mitataan yleensä elinkeinonharjoittajien määrällä. Nyt pääsimme laajentamaan yrittäjyyden käsitettä Tilastokeskuksen uuden omistaja-aineiston myötä, jolloin kuva suomalaisen yrittäjyyden määrästä ja erityisesti laadusta muuttui. Omistajayrittäjyyden huomioiminen toi yrittäjyyden lähemmäs talouskasvun ydintä, kertoo tutkimusjohtaja Mika Maliranta Etlasta.
Ei yksisarvisia, mutta lupaavia kasvuyrityksiä
Startupeista puhutaan välillä myös yksisarvisina, jolloin termillä tarkoitetaan yli miljardin euron markkina-arvon alle 10 vuodessa saavuttaneita yrityksiä. Suomen taloushistoriaan mahtuu vasta yksi yksisarvinen: pelifirma Supercell. Lupaavia, ns. potentiaalisesti skaalautuvia startupeja perustetaan Suomeen kuitenkin vuosittain satakunta.
Vuonna 2016 Suomeen perustettiin pääomasijoittajia kiinnostavia startupeja 79. Muita aloittelevia yrityksiä useammin ne toimivat ohjelmistoalalla ja sijaitsivat yrityshautomoissa ja -kiihdyttämöissä. Niiden kasvuodotuksetkin olivat jo lähtökohtaisesti muita korkeammat. Joka kolmannella näistä potentiaalisista kasvuyrityksistä oli kuitenkin vaikeuksia saada riittävästi rahoitusta.
- Startupien kansantaloudellisen roolin kuvaaminen ei ole aivan yksinkertaista, kuten ei ole näiden potentiaalisten kasvuyritysten ennalta tunnistaminenkaan. Se tekee elinkeinopoliittisten toimien kohdentamisen haastavaksi. Olennaista olisi yleisten ja yhtäläisten toimintaedellytysten tarjoaminen kaikille yrityksille. Tiivistettynä se tarkoittaa yksinkertaista ja vakaata lainsäädäntöä sekä sääntelyä, toteaa tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlasta.
Startupit kansantaloudessa-tutkimushanke on TT-säätiön rahoittama ja täydentää yrittäjyyttä koskevaan tietämykseen jääneitä aukkoja. Hanke avaa samalla uusia tutkimussuuntia mm. sarjayrittäjyyden tutkimiseen. Kirja on julkaistu Etlan tutkimussarjassa (ETLA B277) ja sen ovat kirjoittaneet Paavo Hurri, Annu Kotiranta, Mika Maliranta, Satu Nurmi, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Samuli Sadeoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri RouvinenTutkimusjohtaja, ETLA Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:050-367 3474petri.rouvinen@etla.fiMika MalirantaTutkimusjohtaja, ETLA professori, Jyväskylän yliopisto
Puh:050-369 8054mika.maliranta@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme