”Käärmeiden AIDSin” aiheuttaja selvisi – uusi arenavirus nimetty Helsingin yliopiston mukaan

1970-luvulta lähtien kuristajakäärmeillä (boa- ja pytonkäärmeillä) on esiintynyt ns. inkluusiokappalesairautta (engl. Boid Inclusion Body Diseasea, BIBD). Siinä eri kudosten soluihin kertyy suuria määriä valkuaisainekasaumia eli ”inkluusiokappaleita”, jolloin käärmeen kudokset sekä immuunijärjestelmätuhoutuvat viikoissa tai kuukausissa. Tautiin ei ole olemassa hoitokeinoa, ja se johtaa yleensä infektoituneen käärmeen kuolemaan. BIBD on merkittävin lemmikkikäärmeiden tauti, jonka aiheuttajaa ei ole aiemmin saatu selville.

BIBD:iä on toistaiseksi kuvattu esiintyvän ainoastaan vankeudessa elävillä käärmeillä, eli yksityisissä kodeissa sekä eläintarhojen ja tropikarioiden kokoelmissa. BIBD saattaa tuhota kokonaisia käärmekokoelmia – toistaiseksi tautitapauksia ei ole kuvattu luonnollisessa ympäristössä elävissä käärmepopulaatioissa.

Arenavirukset voivat levitä myös lajirajojen yli
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkijaryhmä tunnisti BIBD:n aiheuttajan aivan uudenlaiseksi arenavirukseksi.  Arenavirukset tunnettiin aiemmin vain jyrsijöiden viruksina. Tutkimus osoitti, että yllättäen virus voi tarttua myös nisäkässoluihin – arenaviruksilla on siis kyky ”hyppiä” lajirajojen ylitse. Lajirajojen yli siirtyminen liittynee suorasti viruksien evoluutioon. Ainakin teoriassa on siis mahdollista, että uudet käärmeperäiset arenavirukset voivat siirtyä matelijoista nisäkkäihin, tai päinvastoin. Ihmisillä jyrsijöistä tartttuneet arenavirukset voivat aiheuttaa Lassa-kuumeen kaltaisia eksoottisia verenvuotokuumeita.

Testaaminen  ja rokote mahdollisiksi
Viruksen löytymisen myötä käärmeitä voidaan alkaa testata BIBD-taudin varalta. Testaamisen ansiosta kymmeniä tuhansia käärmeitä ei enää tarvitsisi pitää viikkoja karanteenissa, mikä on nykyinen tilanne käärmeitä vietäessä maasta toiseen. Tautiin voidaan nyt kehittää myös rokote. Rokotetta on kaivattu suojaamaan taudilta, sillä esimerkiksi jotkut kuristajakäärmeet voivat olla kymmenien tuhansien eurojen arvoisia. 

Monen alan yhteistyötä
Tutkimuksen käynnisti muun muassa matelijoiden patologiaan erikoistunut biologi ja eläinlääketieteen tohtori Udo Hetzel, joka on tutkinut BIBD:iä 2000-luvun alusta lähtien. Työskennellessään Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Hetzel esitteli oman tutkimuksensa Meilahdessa Olli Vapalahden zoonoosivirologian tutkimusryhmälle, jolloin alkoi eläinlääketieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteistyöprojekti BIBD:n aiheuttajan selvittämiseksi.   Yhteistyöhön liittyi vielä virusrakenteiden selvittämiseen erikoistunut professori Sarah Butcherin Biotekniikan instituutissa toimiva tutkimusryhmä, joka selvitti ensi kertaa arenaviruksen pintaproteiinin rakenteen.

Viruksen nimi
Samoihin aikoihin BIBD:tä tutkinut amerikkalainen tutkimusryhmä raportoi myös löydöksiään, joiden perusteella arenavirusten arvioitiin olevan BIBD:n aiheuttaja. Helsingin yliopistossa eristetty virus oli kuitenkin poikkeava amerikkalaisten kuvaamista viruksista (California Academy of Sciences virus, CASV, ja Golden Gate virus, GGV). Yhdenmukaisuuden vuoksi löydetty virus päätettiin nimetä vastaavasti University of Helsinki -virukseksi (UHV). Ryhmässä pohdittiin analogian mukaan myös nimiä "Pasilan rautatiesilta -virus" tai ”Lauttasaaren silta -virus", mutta lopulta päädyttiin tutkimuksen kotiyliopiston nimeen.

Tutkimus (Udo Hetzel, Tarja Sironen, Pasi Laurinmäki, Lassi Liljeroos, Aino Patjas, Heikki Henttonen, Antti Vaheri, Annette Artelt, Anja Kipar, Sarah J. Butcher, Olli Vapalahti and Jussi Hepojoki.Isolation, identification and characterization of novel Arenaviruses, the etiological agent of Boid Inclusion Body Disease.) julkaistiin keskiviikkona 7.8.2013 virologian alan ykköslehdessä, Journal of Virologyssä  (verkkoversiossa). Artikkeli on myös myöhemmin syksyllä julkaistavan painetun lehden (lokakuussa 2013, J. Virol. Oct. 2013, issue 20) kansikuvajuttu.

Lisätietoja
Prof. Olli Vapalahti (olli.vapalahti@helsinki.fi),
Tri. Tarja Sironen (tarja.sironen@helsinki.fi)
Tri. Jussi Hepojoki (jussi.hepojoki@helsinki.fi)

Linkki tutkimuksen abstract-osuuteen Journal of Virologyn verkkoversiossa:
http://jvi.asm.org/content/early/2013/07/31/JVI.01123-13.abstract