Akateeminen hevitutkimus: musiikin teoriat pätevät myös metallimusiikissa. Heavy metal ja renessanssimusiikki ovat samaa perhettä
Musiikkitieteen dosentti Esa Lilja on suomalaisen akateemisen heavy metal -tutkimuksen pioneereja. Hän tuntee musiikinlajin yleisimmät stereotypiat hyvin.
- Hevi pohjautuu klassiseen musiikkiteoriaan ja esimerkiksi renessanssimusiikilla ja heavy metalilla on paljon yhtäläisyyksiä, Lilja yllättää.
Hevari Esa Lilja aloitti akateemisen hevitutkimuksen vuonna 1998. Tuolloin ei aiheesta ollut juuri mitään akateemista lähdekirjallisuutta. Väitöskirja oli valmis vuonna 2009.
Nyt hevin tutkimus on osa valtavirtaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Hevimusiikki ja -kulttuuri ovat meillä nykyään sosiaalisesti täysin hyväksyttyjä, toisin kuin monessa muussa maailmankolkassa.
Helsingin yliopistossa hevitutkimusta tekee tällä hetkellä myös kaksi uutta väitöskirjatutkijaa: Paolo Ribaldini tutkii lauluäänen käyttötekniikoita ja Kristian Wahlström puolestaan tutkii hevin pedagogisia ulottuvuuksia, eli sitä, miten heviä voidaan käyttää musiikinopetuksessa.
– Jos opiskelija on kiinnostunut hevistä ja suhtautuu siihen tunteella, uusi oppimateriaali voidaan rakentaa opiskelijalle jo tuttujen heviesimerkkien varaan. Niin voidaan esimerkiksi osoittaa samankaltaisuuksia eri musiikkityyleissä, Lilja avaa.
Yhteistä hevarimaailmaa ei ole Vaikka hevi ja sen yleisö on kansainvälistä, Liljan mielestä mitään yhtenäistä heviarvomaailmaa ei ole.
– Varsinkin me keski-ikäiset hevistit olemme yhtä moninainen joukko, kuten keski-ikäiset yleensä, 45-vuotias Lilja sanoo.
Monilla suomalaisilla hevibändeillä on vankka, vuosia ja jopa vuosikymmeniä kantanut kansainvälinen suosio – asia, joka ei ole suomalaisessa populaarimusiikissa itsestäänselvyys.
Lordi, Apocalyptica ja monet muut ovat toimineet Suomen kulttuurilähettiläinä maailmalla. Niiden on jopa nähty heijastavan suomalaista kulttuuri-identiteettiä.
Liljan mielestä suomalainen hevi on tästä huolimatta ollut aina osa kansainvälistä skeneä.
– Kansalliset piirteet liittynevät ennemminkin ulkomusiikillisiin piirteisiin, kuten lyriikoiden mytologiaviittauksiin ja yleiseen imagoon.
Tunnettu esimerkki tästä on Amorphis jonka lyriikat vilisevät viitteitä kansalliseepos Kalevalaan.
Tutustu hevitutkimukseen ja ajankohtaisiin tapahtumiin:
Lue lisää Esa Liljan ja Tyrantti-bändistä kohtaamisesta ja alan tutkimuksesta
Esa Lilja on kirjoittanut hevin alalajeista ja suomalaisuudesta Finnish Music Quarterlyyn
Esa Liljan väitöskirja Theory and Analysis of Classic Heavy Metal Harmony
https://www.soundi.fi/jutut/lauantaileka-tyrantti-tulipyora/
https://www.facebook.com/varotyranttia/
@varotyranttia
Kuka voittaa hevimetal kaupunkihaasteen Suomessa? #capitalofmetal
Tuska -festivaali 29.6.-1.7.2018 #tuskafestival #tuska2018
Lisätietoja: musiikkktieteen dosentti Esa Lilja, esa.lilja@helsinki.fi
p. 050 448 0914
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Esa Lilja ja Tyrantti: mikä on parasta bändissä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Karin Hannukainenviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 0328karin.hannukainen@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
KUTSU: Ydinturvallisuus, pelko ja Ukrainan kriisi puhututtavat Tiedekulmassa 14.5.12.5.2025 12:39:32 EEST | Kutsu
Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus järjestävät asiantuntijaseminaarin ydinturvallisuudesta ja Ukrainan kriisistä Tiedekulmassa keskiviikkona 14.5. kello 17-19, Yliopistonkatu 4:ssä.
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme