EU:n rahoitus- ja takausjärjestelyt ovat auttaneet pk-yrityksiä työllistämään, investoimaan ja kasvattamaan liikevaihtoa

Selvityksen mukaan takausinstrumentit ovat helpottaneet rahoituksen saantia etenkin niissä yrityksissä, joiden olisi muuten vaikeaa tai mahdotonta asettaa tarvittavalle lainamäärälle vaadittuja vakuuksia. Vaikka osa yrityksistä olisikin mahdollisesti saanut pankkirahoitusta ilman EU-takausjärjestelyä, se on mahdollistanut näissäkin tapauksissa tarpeeksi suuren lainan ja edullisemmat lainakustannukset. Etenkin kasvuyritykset ja yritykset, joiden liiketoiminnassa ei tyypillisesti ole vakuudeksi sopivaa omaisuutta, ovat hyötyneet takausinstrumenteista merkittävästi.

Haastatellut yritykset saivat rahoitusta EU:n takausjärjestelyjen avulla vuosina 2016 ja 2017, ja saatujen lainojen koko vaihteli 59 000 eurosta 1,5 miljoonaan euroon. Keskimäärin lainan koko on noin 100 000 euroa. Rahoitusneuvojat ovat myös avustaneet asiakkaitaan jopa useiden kymmenien miljoonien eurojen suuruisten suorien ESIR-rahoitusten hakemisessa.

Rahoituksen saaminen mahdollistanut myös toiminnan tehokkuuden kasvattamisen

Etenkin pienten ja keskisuurten kasvuyritysten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen ovat parantuneet merkittävästi SME InnovFin- ja SME Initiative -takausinstrumenttien myötä. Kaikki haastatellut yritykset, sekä myös rahoituksen välittäjän edustajat ja yksityiset rahoituskonsultit, näkevät EU:n rahoitus- ja takausjärjestelyillä positiivisia vaikutuksia yritysten liiketoimintaan.

— Finnveralla on oma tärkeä roolinsa EU:n takausinstrumenttien hyödyntämisessä, niin neuvontapalvelujen tarjoajana kuin osatakauksen antajana. Erityisesti Suomessa käytössä oleva lähestymistapa, jossa yritykset voivat yhdistää EU:n antaman takauksen Finnveran takaukseen nähtiin hyväksi ratkaisuksi. Finnveran osatakaukset nousivat 61 miljoonaan euroon vuonna 2017. Kyseisenä vuonna Finnveran suoraan myöntämä pk- ja midcap-rahoitus oli kaikkiaan 963 miljoonaa euroa, kertoo ohjelmapäällikkö Valtteri Vento. 

Merkittävä osa haastatelluista yrityksistä on jo nyt kyennyt lisäämään henkilöstöä joko suoraan omassa yrityksessään, tai välillisesti alihankkijan kautta. Niissäkin yrityksissä, joissa henkilöstömäärää ei ole lisätty, on tehty investointeja esimerkiksi automaatioon ja toiminnan tehostamiseen ja luotu sitä kautta liiketoiminnan kasvua.

Osassa haastatelluissa yrityksissä oli jo havaittu liikevaihdon kasvua, mutta osa kuvaili kasvua vielä maltilliseksi. Yritykset ovat saaneet rahoitusta tarkasteltavien takausinstrumenttien avulla vasta aikaisintaan vuonna 2016 ja sitä myöhemmin, joten kasvu on todennettavissa vasta aikaisintaan yritysten vuoden 2017 talousluvuissa, joita ei ole vielä pääosin selvityksen tekohetkellä julkaistu.

Haastateltujen, SME InnovFin- ja SME Initiative-takausinstrumentteja tarjoavien rahoituslaitosten toimintaan kyseiset instrumentit ovat tuoneet uusia asiakkuuksia ja mahdollisuuden rahoittaa paremmin myös hankkeita, joille ei yleensä vajaaksi jäävistä vakuuksista johtuen kyetty myöntämään lainaa. Kaikki rahoituslaitosten edustajat pitivät SME InnovFin- ja SME Initiative -takausinstrumentteja tärkeinä pk-yritysten kasvun mahdollistajina, mutta toisaalta näkivät niistä koituvan byrokraattisen taakan kohtuullisen suurena.

Selvitys koostuu laadullisesta ja määrällisestä osuudesta, ja sitä varten haastateltiin kymmenen yritystä, kolme rahoituksen välittäjää sekä kaksi rahoituksen neuvontapalvelua tarjoavaa yritystä. Määrällinen aineisto saatiin 91 yrityksestä. Suomessa on satoja yrityksiä jotka ovat saaneet pankkirahoitusta SME InnovFin- ja SME Initiative -instrumenttien avulla. Koska kyse on pankkisalaisuuden piiriin kuuluvasta toiminnasta, tutkimuksen vaatiman tausta-aineiston saatavuudessa on rajoituksia. Rahoituslaitosten edustajat ja yksityiset rahoituskonsultit olivat yleisesti sitä mieltä, että liikevaihdon ja tuloksen kasvun osalta vaikutukset tulevat paremmin näkyviin vasta lähivuosien aikana – tässä vaiheessa selkein vaikutus ovat kasvaneet investoinnit.