’Kaiken varalta’-antibiootti mukana tropiikin matkalla houkuttaa lääkkeen tarpeettomaan käyttöön
Antibiootille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on maailmanlaajuinen ongelma ja vakava terveydellinen uhka. Suurin syy antibioottiresistenssin lisääntymiseen on antibioottien liiallinen ja harkitsematon käyttö. Noin kolmannes kaikista trooppisilla alueilla matkailleista kantaa palatessaan moniresistenttejä bakteereita; luku on vielä huomattavasti suurempi niillä, jotka ovat matkansa aikana käyttäneet antibiootteja.
Helsingin yliopiston, HUSin ja Aavan Matkailuklinikan yhteisessä tutkimuksessa tunnistettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat matkailijoiden antibioottien käyttöön.
– Turhaa käyttöä ei voi karsia, jos ei ensin selvitetä sille altistavia tekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta. Tutkimus on osa LL Katri Vilkmanin väitöskirjatyötä.
Seurantatutkimukseen osallistui 316 suomalaista matkailijaa, jotka rekrytoitiin mukaan Aavan Matkailuklinikan kautta.
Osallistuneista 53 varasi matkalle mukaan antibioottia ’kaiken varalta’ (ns. stand-by-antibiootti, SBA). Yleisin syy antibiootin käyttöön oli matkaripuli, joka on tropiikin matkailijan yleisin sairaus. Toiseksi yleisin käytön syy oli hengitystieinfektio.
Antibiootin käytön riskitekijöiksi paljastuivat ’kaiken varalta’ mukana oleva antibiootti, oksentelu, päivän toimia estävä ripuli ja terveydenhuollon kontakti kohdemaassa.
Niistä matkailijoista, joilla oli mukanaan ’kaiken varalta’ -antibiootti, antibioottilääkitystä käytti 34 prosenttia. Niistä, joilla antibioottia ei ollut mukana, antibioottia käytti 11 prosenttia. Vaikeaan ripuliin antibioottia käytettiin yhtä paljon kummassakin ryhmässä, mutta antibioottia kaiken varalta mukanaan kuljettavat käyttivät sitä yhtä lailla myös lievään ja kohtalaiseen ripuliin.
– Ohjeen mukaan antibioottia tulisi käyttää silloin, jos ripuli on kovin raju, yleistila laskee ja potilaalla on kuumetta tai jos hänellä on jokin muu erityinen syy antibiootin käyttöön – esimerkiksi perussairaus, joka voi tilanteen vuoksi pahentua, Kantele sanoo.
– Toisin sanoen, antibioottia tulisi käyttää vain vaikeaan ripuliin, kun taas lievä ja kohtalainen hoidetaan nestehoidolla tai muilla lääkkeillä. Matkailijoiden antibiootin käyttö määräytyi päivittäisen haitan ennemmin kuin ripulin vaikeuden perusteella.
– Suomessakin lääkärien tulisi luopua rutiininomaisesta antibioottien määräämisestä matkaripulin varalle, Kantele tähdentää.
Lisätietoja:
Professori, ylilääkäri Anu Kantele, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. 050 309 7640
Sähköposti: anu.kantele@hus.fi
Viite: Katri Vilkman, Tinja Lääveri, Sari H. Pakkanen, Anu Kantele. Stand-by antibiotics encourage unwarranted use of antibiotics for travelers’ diarrhea: A prospective study. Travel Medicine and Infectious Disease. DOI: https://doi.org/10.1016/j.tmaid.2018.06.007
****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme