’Kaiken varalta’-antibiootti mukana tropiikin matkalla houkuttaa lääkkeen tarpeettomaan käyttöön
Antibiootille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on maailmanlaajuinen ongelma ja vakava terveydellinen uhka. Suurin syy antibioottiresistenssin lisääntymiseen on antibioottien liiallinen ja harkitsematon käyttö. Noin kolmannes kaikista trooppisilla alueilla matkailleista kantaa palatessaan moniresistenttejä bakteereita; luku on vielä huomattavasti suurempi niillä, jotka ovat matkansa aikana käyttäneet antibiootteja.
Helsingin yliopiston, HUSin ja Aavan Matkailuklinikan yhteisessä tutkimuksessa tunnistettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat matkailijoiden antibioottien käyttöön.
– Turhaa käyttöä ei voi karsia, jos ei ensin selvitetä sille altistavia tekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta. Tutkimus on osa LL Katri Vilkmanin väitöskirjatyötä.
Seurantatutkimukseen osallistui 316 suomalaista matkailijaa, jotka rekrytoitiin mukaan Aavan Matkailuklinikan kautta.
Osallistuneista 53 varasi matkalle mukaan antibioottia ’kaiken varalta’ (ns. stand-by-antibiootti, SBA). Yleisin syy antibiootin käyttöön oli matkaripuli, joka on tropiikin matkailijan yleisin sairaus. Toiseksi yleisin käytön syy oli hengitystieinfektio.
Antibiootin käytön riskitekijöiksi paljastuivat ’kaiken varalta’ mukana oleva antibiootti, oksentelu, päivän toimia estävä ripuli ja terveydenhuollon kontakti kohdemaassa.
Niistä matkailijoista, joilla oli mukanaan ’kaiken varalta’ -antibiootti, antibioottilääkitystä käytti 34 prosenttia. Niistä, joilla antibioottia ei ollut mukana, antibioottia käytti 11 prosenttia. Vaikeaan ripuliin antibioottia käytettiin yhtä paljon kummassakin ryhmässä, mutta antibioottia kaiken varalta mukanaan kuljettavat käyttivät sitä yhtä lailla myös lievään ja kohtalaiseen ripuliin.
– Ohjeen mukaan antibioottia tulisi käyttää silloin, jos ripuli on kovin raju, yleistila laskee ja potilaalla on kuumetta tai jos hänellä on jokin muu erityinen syy antibiootin käyttöön – esimerkiksi perussairaus, joka voi tilanteen vuoksi pahentua, Kantele sanoo.
– Toisin sanoen, antibioottia tulisi käyttää vain vaikeaan ripuliin, kun taas lievä ja kohtalainen hoidetaan nestehoidolla tai muilla lääkkeillä. Matkailijoiden antibiootin käyttö määräytyi päivittäisen haitan ennemmin kuin ripulin vaikeuden perusteella.
– Suomessakin lääkärien tulisi luopua rutiininomaisesta antibioottien määräämisestä matkaripulin varalle, Kantele tähdentää.
Lisätietoja:
Professori, ylilääkäri Anu Kantele, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. 050 309 7640
Sähköposti: anu.kantele@hus.fi
Viite: Katri Vilkman, Tinja Lääveri, Sari H. Pakkanen, Anu Kantele. Stand-by antibiotics encourage unwarranted use of antibiotics for travelers’ diarrhea: A prospective study. Travel Medicine and Infectious Disease. DOI: https://doi.org/10.1016/j.tmaid.2018.06.007
****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme