Leena Peltonen –tiedepalkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa suomalaiselle huippututkijalle

Lappalaisen tutkimus keskittyy väestössä esiintyvän geneettisen vaihtelun biologisten vaikutusten selvittämiseen. Palkinto jaettiin Milanossa tänään 16. kesäkuuta 2018.
POIKKEUKSELLISET TIETEELLISET ANSIOT RATKAISIVAT
Tuuli Lappalainen suoritti perustutkintonsa Turun yliopistossa. Tieteellisen uransa hän aloitti Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM), jossa väitteli ihmisgenetiikan alalta tohtoriksi vuonna 2009. Väitöskirjatyönsä jälkeen hän jatkoi menestyksekästä tutkijanuraansa Sveitsissä Geneven yliopistossa ja USA:ssa Stanfordin yliopistossa. Vuodesta 2014 lähtien hän on johtanut omaa tutkimusryhmäänsä New York Genome Centerissä.
Lappalaisen tutkimusryhmän tavoitteena on ymmärtää geneettisen vaihtelun merkitystä geenien ilmenemiseen eri solutyypeissä ja kudoksissa. Ryhmä hyödyntää sekä laskennallisia, molekyylibiologisia että populaatiogeneettisiä menetelmiä ja soveltaa kertynyttä tietoa sairauksien solutason mekanismien selvittämiseen. Lappalainen on uransa aikana ollut keskeisessä roolissa useissa merkittävissä kansainvälisissä tutkimuskonsortioissa ja osallistunut useiden tutkijayhteisön vapaasti hyödynnettävissä olevien laajojen geneettisten tutkimusaineistojen tuottamiseen.
– Tuuli Lappalainen nousi selkeäksi voittajaehdokkaaksi kaikkien erinomaisten ehdokkaiden joukosta sekä poikkeuksellisten tieteellisten ansioidensa että suuriin tieteellisiin yhteistyöhankkeisiin antamansa panoksen ansiosta. Nämä ominaisuudet huomioiden voimme todeta hänen olevan äärimmäisen sopiva valinta Leena Peltosen nimeä kunnioittavan palkinnon saajaksi ja komitea oli yksimielinen päätöksessään, sanoo palkinnonsaajan nimenneen työryhmän johtajana toiminut professori Mark McCarthy Oxfordin yliopistosta.
LEENA PELTONEN -TIEDEPALKINTO JAETTIIN NYT KOLMANNEN KERRAN
Akateemikko Leena Palotien (Peltonen) muistoa kunnioittava 10 000 euron arvoinen tunnustuspalkinto jaetaan muutaman vuoden välein ansioituneelle ihmisgenetiikan alan tutkijalle. Varat tulevat Paulon Säätiön hallinnoimasta, lahjoitusvarojen turvin vuonna 2010 perustetusta akateemikko Leena Palotien muistorahastosta. Palkinnon saajan tulee olla uransa alkuvaiheessa oleva, mutta jo menestyksellisesti ihmisperimän salaisuuksia selvittänyt tutkija. Ensimmäinen Leena Peltonen -palkinto myönnettiin Helsingissä vuonna 2013 Cecilia Lindgrenille ja toinen vuonna 2016 Benjamin Nealelle. Tänä vuonna palkinto jaettiin ensimmäisen kerran Euroopan suurimman ihmisgenetiikan alan konferenssin (ESHG) yhteydessä. Ehdotuksia kolmannen Leena Peltonen -palkinnon saajaksi tuli 23 kpl.
– On hienoa, että Leenan muistoksi on luotu tiedepalkinto nimenomaan kansainvälisille nuorille tutkijoille, ja on suuri kunnia olla sen vastaanottaja. Suomesta on saanut hyvät eväät maailmalla pärjäämiseen. Tieteessä menestystä harvoin saavutetaan yksin puurtamalla, ja suuri kiitos kuuluu entisille ohjaajilleni, yhteistyökumppaneilleni ja etenkin tutkimusryhmälleni, toteaa Tuuli Lappalainen.
– Leena Peltonen -palkinnon jakamisella Paulon Säätiö haluaa edistää korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta. Olen iloinen, että pääsemme tälläkin kerralla palkitsemaan kansainvälisesti menestyneen nuoren tutkijan. Tällä kertaa palkinnonjako osui erityisen sopivasti juuri Leena Palotien syntymäpäiväksi, toteaa Paulon Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Ritakallio.
Palkinnon saajan yhteystiedot:
Tuuli Lappalainen
Sähköposti: tlappalainen@nygenome.org
Puh: +1-917 753 2661
Lisätietoja:
Professori Samuli Ripatti
Sähköposti: samuli.ripatti@helsinki.fi
Puh: 040 567 0826 (Sari Kivikko)
Paulon Säätiö
Linkki Tuuli Lappalaisen tutkimusryhmän sivuille:
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme