Suomen terveydenhuoltojärjestelmä maailman paras
27.6.2018 08:30:25 EEST | HUS | Tiedote
Tiedelehti Lancetissa on useamman vuoden ajan julkaistu Global Burden of Disease -ryhmän kattavia tutkimuksia 200 maan sairauksien ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä, tappavuudesta, riskitekijöistä ja sairauksien vuoksi menetetystä terveydestä. Viime vuosina tuloksia on julkaistu myös terveydenhuollon rahoituksesta, laadusta ja saatavuudesta.
- Tutkimusten takana on usean sadan tutkijan maailmanlaajuinen verkosto, joka kerää, yhdistää ja analysoi kaiken saatavilla olevan tiedon terveydestä ja terveydenhuollosta. Verkostossa on kehitetty terveydenhuollon laatua mittaavia indeksejä ja uusimpana tutkimuksen kohteena on terveydenhuollon rahoitus, kertoo tutkijaverkoston jäsen ja HUSin Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.
Lancetin kesäkuun numerossa julkaistussa artikkelissa ilmenee, että Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja saatavuuden osalta maailman paras yhdessä Islannin, Norjan, Alankomaiden, Luxemburgin, Sveitsin ja Australian kanssa. Näiden maiden välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa hoidon tulosten suhteen. Suomen terveydenhuolto on viime vuosina kuitenkin parantanut tuloksiaan näistä kärkimaista eniten.
- Suomen terveydenhuollolla on parhaat näytöt niin laadun, saatavuuden kuin kuolleisuustilastojenkin perusteella ja sitä on mittareidemme perusteella kehitetty viime vuosina tehokkaimmin, toteaa HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén.
Rahalla saa, jos hallinto toimii
Lancetissa toukokuussa ilmestyneessä numerossa puolestaan verrataan, miten paljon terveydenhuolto on maksanut eri maissa suhteessa saavutettuihin tuloksiin sekä kuinka tasaisesti terveydenhuolto ja sen maksuvelvollisuus jakautuvat väestössä.
Sveitsi, Islanti ja Suomi pärjäävät terveydenhuollon laadun ja oikeudenmukaisuuden osalta paremmin kuin muut maat maailmassa, mutta Suomessa terveydenhuolto maksaa yhteisistä varoista henkilöä kohden 3300 dollaria vuodessa, mikä on noin 10 prosenttia vähemmän kuin Islannissa ja 40 prosenttia vähemmän kuin Sveitsissä.
- Olemme nyt Suomessa saavuttaneet parhaimman ja tehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän, minkä ihmiskunta on missään ikinä saavuttanut. Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla, Lindén sanoo.
Kalleinta hoito on Yhdysvalloissa, yli 8000 dollaria henkilöä kohden ja tutkijaverkostossa kehitetyt terveydenhuollon laatumittarit kertovat, että Yhdysvaltojen suurella summalla saavutetaan vain 70 prosenttia Suomen terveydenhuollon tuloksista. Pelkkä rahan syytäminen terveydenhuoltoon ei siis riitä, ja USA onkin terveydenhuollon laatu- ja saavutettavuusasteikossa Tsekin tasavallan jälkeen sijalla 29.
Tutkimuksessa osoitettiinkin, että terveydenhuoltoon laitetusta rahasta saadaan paras tulos, kun rahoitus- ja terveydenhuoltojärjestelmää johdetaan ja hallinnoidaan luotettavasti niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.
- Tutkimukset näyttävät selkeästi, että koko maailman huonoin terveydenhuolto on Yhdysvalloissa. Sen pääosin yksityisesti markkinamekanismilla toimiva terveydenhuolto ei pysty läheskään samaan kuin julkisesti hallinnoitu terveydenhuoltomme, Lindén toteaa.
Suomen haasteena sairauksien ennaltaehkäisy
- Tärkeimmät Suomen terveydenhuollossa kehitettävät asiat liittyvät tutkijaverkoston mukaan sairauksien ennaltaehkäisyyn: Suomessa on aivo- ja sydänverisuonisairauksia sekä alkoholi- ja mielenterveyssairauksia edelleen muita länsimaita enemmän, Meretoja kertoo.
Kuitenkin myös vuoden 2040 ennusteessa Suomen terveydenhuolto pärjää verrokkimaita paremmin. Ennuste on tehty olettaen, että hallinnointimallit ja kehitystrendit jatkuvan nykyisellään.
- Suomen terveydenhuolto on nyt kriittisessä risteyksessä. Järjestelmän kokonaisremontti markkinamekanismin suuntaan tai terveydenhuollon rahoituksen merkittävä leikkaus näyttää tutkimustiedon perusteella virheeltä, sillä mikään muu maa ei ole koskaan näillä eväillä onnistunut meidän nykyjärjestelmäämme tehokkaammin, sanoo Lindén.
2010 perustettua Global Burden of Disease -tutkimushanketta koordinoidaan Washingtonin yliopistosta ja sen päärahoittaja on Bill ja Melinda Gatesin säätiö.
Linkit mainittuihin artikkeleihin:
https://www.thelancet.com/pdfs/journals/lancet/PIIS0140-6736(18)30697-4/fulltext
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)30994-2/fulltext
Yhteyshenkilöt
Toimitusjohtaja Aki Lindén 09 471 71200
Toimialajohtaja Atte Meretoja 050 466 6679
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Ansiktsfrakturer till följd av våld drabbar de personer som har det socioekonomiskt sämst ställt2.4.2026 08:22:17 EEST | Pressmeddelande
Över hälften av patienterna som fått en ansiktsfraktur till följd av misshandel hörde till den lägsta inkomstklassen, visar HUS och Helsingfors universitets nya studie. Låga inkomster, låg utbildningsnivå och arbetslöshet var klart vanligare hos patienter med ansiktsfraktur än hos den övriga befolkningen.
Väkivallan aiheuttamat kasvomurtumat kohdistuvat heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa oleviin2.4.2026 08:22:17 EEST | Tiedote
Yli puolet pahoinpitelyn seurauksena kasvomurtuman saaneista potilaista kuului alimpaan tuloluokkaan, osoittaa HUSin ja Helsingin yliopiston uusi tutkimus. Pienituloisuus, matala koulutustaso ja työttömyys olivat selvästi yleisempiä kasvomurtumapotilailla kuin muulla väestöllä.
Ögonhålefrakturer med lindriga symtom kräver inte operativ behandling i ett tidigt skede27.3.2026 07:59:30 EET | Pressmeddelande
En studie som gjorts hos HUS mun- och käkkirurgi visar att ögonhålefrakturer (blow-out-frakturer) med lindriga eller inga symtom inte behöver operativ behandling i ett tidigt skede. Vårdpraxisen har minskat antalet operationer med upp till 50–70 procent på årsnivå.
Lieväoireinen silmäkuopan sysäysmurtuma ei vaadi varhaista leikkaushoitoa27.3.2026 07:59:30 EET | Tiedote
HUSin suu- ja leukakirurgialla tehty tutkimus osoittaa, että lieväoireisten tai oireettomien silmäkuopan sysäysmurtumien varhainen leikkaushoito ei ole tarpeellista. Hoitokäytäntö on vähentänyt leikkausmääriä vuositasolla jopa 50–70 prosenttia.
HUS på väg mot ett ISO 9001-kvalitetscertifikat som omfattar hela sammanslutningen25.3.2026 15:08:17 EET | Pressmeddelande
År 2024 började HUS bygga upp kvalitetshanteringssystemet ISO 9001 för hela organisationen. Nu har de första enheterna certifierats och målet är att certifiera hela organisationen före början av 2027.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
