Itämeren ensimmäinen kotoperäinen kalalaji sai nimen

”Itämeren kampela” Platichthys solemdali on ensimmäinen kotoperäinen eli endeeminen kalalaji joka on kuvattu Itämerestä, ja vasta toinen kotoperäinen laji Itämerelle kun huomioidaan muutkin eliöt ja kasvit. Se että Euroopan vesistä, ja varsinkin lajiköyhästä Itämerestä, vuosisadan kestäneen luonnontieteellisen tutkimuksen jälkeenkin löydetään ja kuvataan uusi kalalaji tieteelle tekee löydöstä merkittävän.
– Syy miksi lajia ei ole tunnistettu aiemmin on se, että se on ulkoasultaan jokseenkin identtinen toisen Itämeressä esiintyvän kampela-lajin kanssa niin kutsutun tavallisen kampelan kanssa, kertoo artikkelin kirjoittaja professori Juha Merilä bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Lajit voidaan nykyisellään erottaa vain geneettisin menetelmin, tai tutkimalla niiden munia tai siittiösoluja. Lajit eroavat myös vuorovaikutukseltaan ympäristön kanssa: uusi laji munii munansa pohjaan, kun taas toinen laji kelluvia munia avomerelle. Lisäksi uusi laji on yleisempi Suomenlahdella, kun taas toisen lajin esiintyminen painottuu eteläiselle Itämerelle.
Aikaisemmin uutisoitiin näiden kampeloiden meriympäristöissä harvakseltaan todistettu ekologinen lajiutumisprosessi, joka on tapahtunut evolutiivisessa mittakaavassa ennätyksellisen lyhyessä ajassa. Vasta nyt lajikuvauksen jälkeen näitä kampeloita voidaan kuitenkin virallisesti kutsua kahdeksi eri lajiksi.
– Koska lajimääritelmä ja siihen liittyvä virallinen latinankielinen binomiaalinen nimi ovat keskeisiä käsitteitä ja yksiköitä yleisesti biologiassa ja biologisessa taksonomiassa varsinkin, on formaalisella lajikuvauksella ja nimeämisellä edelleen tärkeä osa biologisen järjestyksen ymmärtämisessä, Merilä toteaa.
Kampeloiden virallinen erottaminen kahdeksi eri lajiksi formaalisen kuvauksen ja nimeämisen kautta on oleellista oikeiden kanta-arvioiden ja kantojen hoito- ja suojelupäätösten ja -suunnitelmien tekemisen kannalta.
Koska nämä kaksi kampelalajia on aiemmin käsitetty erheellisesti yhdeksi ja samaksi lajiksi, myös kampelan kaupallinen kalastus Itämeressä perustuu tai voi perustua vääriin olettamuksiin. Koska kalastusponnistus nykyisellään kohdistuu molempiin kampeloihin lajista riippumatta, on olemassa vaara, että kalastus paikasta riippuen, verottaa liiaksi toisen lajin kantaa.
Itämeren kampelan nimi Platichthys solemdali on omistettu tutkija Per Solemdalille (1941–2016), joka tutki ensimmäisenä Itämeren kampelan mätimunien ja siittiösolujen ominaisuuksia, ja meren suolaisuuden vaikutusta niihin. Hänen tutkimuksensa loivat pohjan monelle tulevalle Itämeren kalojen sopeutumista käsittelevälle tutkimukselle ja otti ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti Itämeren kampelan tunnistamista ja erottamista omaksi lajikseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Prof. Juha Merilä, puh. 02941 57751, juha.merila@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa,Helsingin yliopisto, comms-viikki@helsinki.fi, puh. 02941 58461, email: eeva.karmitsa@helsinki.fi, Twitter: @EvaKarmitsa
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Polarisaatio ei hellitä – puolueet herättävät yhä vahvempia tunteita10.9.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että äänestäjät suhtautuvat poliittisiin vastustajiinsa yhä kielteisemmin. Samalla tunneyhteys omaan poliittiseen ryhmään on vahvistunut.
Lasten hankinnan lykkääminen pienentää lasten lukumäärää ja lisää eriarvoisuutta9.9.2025 10:23:52 EEST | Tiedote
Raskauden lykkääminen vähentää lasten kokonaismäärää ja lisää äidin terveydentilaan liittyvien riskitekijöiden aiheuttamaa eriarvoisuutta.
Äidin vaikeudet kiintyä vauvaan lisäävät lapsen uniongelmia8.9.2025 07:07:00 EEST | Tiedote
Seurantatutkimus osoittaa, että äidin vaikeudet kiintyä vauvaan kahdeksan kuukauden iässä ovat yhteydessä lapsen lisääntyneisiin uniongelmiin ja ne näkyvät vielä 2-vuotiaankin lapsen unessa.
Lapsuuden ystävyyssuhteiden puute altistaa itsemurha-ajatuksille yli 50-vuotiailla3.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet lisäävät itsemurha-ajatusten riskiä myöhemmällä iällä, ilmenee Helsingin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta.
Majavat ovat palanneet metsämaisemaan ja elvyttävät sen luontoa2.9.2025 15:58:23 EEST | Tiedote
Pitkäaikainen tutkimus yli 50 vuoden ajalta kuvaa miten Evolle palanneet majavat ovat monimuotoistaneet elinympäristöjä. Se kertoo niiden merkittävästä roolista niin kutsuttuina ekosysteemi-insinööreinä, jotka mahdollistavat laajemman lajikirjon alueella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme