Pähkinä- ja koivuallergia ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa
Pähkinäallergian diagnostiikka on haastavaa oireettoman herkistymisen ja siitepölyjen aiheuttaman ristiherkistymisen vuoksi. Pähkinäallergia on yleensä elinikäinen, ja perinteisenä hoitona ovat pähkinöiden välttäminen ja ensiapulääkkeet vahinkoaltistustilanteissa.
Lääketieteen lisensiaatti Riikka Uotila tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan pähkinäallergian diagnostiikkaa selvittämällä pähkinä- ja koivuherkistymisten yhteyksiä sekä maapähkinäallergian siedätyshoidon tehokkuutta ja hoidon aiheuttamia muutoksia vasta-aineprofiileissa.
Tutkimuksessa pähkinä- ja koivuherkistymisiä selvitettiin yli 100 000 potilaan aineistossa Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Tulosten mukaan pähkinä- ja koivuherkistymiset olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja voimakkaimmin koivuherkistymiseen olivat yhteydessä hasselpähkinä-, maapähkinä- ja manteliherkistymiset. Koivun siitepölylle herkistyneistä jopa 84 % oli samanaikaisesti herkistynyt hasselpähkinälle.
– Iso osa pähkinäherkistyneistä ilmoitti kuitenkin sietävänsä pähkinöitä täysin oireitta tai saavansa ainoastaan lieviä suuoireita, Uotila sanoo.
Tutkimuksessa oli mukana myös 102 maapähkinälle altistettua potilasta, joista analysoitiin IgE-mikrosiruprofiilit ja kyselytutkimuksella arvioitiin eri pähkinälajien käyttöä.
– Potilaista suuri osa ilmoitti välttävänsä useita pähkinälajeja, mutta siruanalyyseissä harvemmilla nähtiin IgE-vasteita lajikohtaisille allergeeneille.
Mikrosirututkimuksessa selvisi, että maapähkinän allergeenit Ara h 2 ja Ara h 6 erottelivat parhaiten vakavasti allergiset.
39 tutkittavalla kokeiltiin siedätyshoitoa, jonka tavoiteannos oli 800 mg maapähkinäproteiinia. Se vastaa noin neljää maapähkinää. 85 % tutkittavista saavutti tämän tavoiteannoksen.
– Siedätyshoito ei aiheuttanut uusia tai vahvistanut olemassa olevia herkistymisiä, mikä on tärkeää hoidon turvallisuuden kannalta, Uotila toteaa.
– Maapähkinäsiedätys on osalle maapähkinäallergisista potilaista tehokas hoito nostamaan oirekynnystä.
LL Riikka Uotila väittelee 17.8.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Let's get cracking - nut allergy diagnostics and peanut oral immunotherapy". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Iho- ja allergiasairaala, luentosali, Meilahdentie 2.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Se on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: riikka.uotila@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme