Pähkinä- ja koivuallergia ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa
13.8.2018 15:40:11 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Pähkinäallergian diagnostiikka on haastavaa oireettoman herkistymisen ja siitepölyjen aiheuttaman ristiherkistymisen vuoksi. Pähkinäallergia on yleensä elinikäinen, ja perinteisenä hoitona ovat pähkinöiden välttäminen ja ensiapulääkkeet vahinkoaltistustilanteissa.
Lääketieteen lisensiaatti Riikka Uotila tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan pähkinäallergian diagnostiikkaa selvittämällä pähkinä- ja koivuherkistymisten yhteyksiä sekä maapähkinäallergian siedätyshoidon tehokkuutta ja hoidon aiheuttamia muutoksia vasta-aineprofiileissa.
Tutkimuksessa pähkinä- ja koivuherkistymisiä selvitettiin yli 100 000 potilaan aineistossa Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Tulosten mukaan pähkinä- ja koivuherkistymiset olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja voimakkaimmin koivuherkistymiseen olivat yhteydessä hasselpähkinä-, maapähkinä- ja manteliherkistymiset. Koivun siitepölylle herkistyneistä jopa 84 % oli samanaikaisesti herkistynyt hasselpähkinälle.
– Iso osa pähkinäherkistyneistä ilmoitti kuitenkin sietävänsä pähkinöitä täysin oireitta tai saavansa ainoastaan lieviä suuoireita, Uotila sanoo.
Tutkimuksessa oli mukana myös 102 maapähkinälle altistettua potilasta, joista analysoitiin IgE-mikrosiruprofiilit ja kyselytutkimuksella arvioitiin eri pähkinälajien käyttöä.
– Potilaista suuri osa ilmoitti välttävänsä useita pähkinälajeja, mutta siruanalyyseissä harvemmilla nähtiin IgE-vasteita lajikohtaisille allergeeneille.
Mikrosirututkimuksessa selvisi, että maapähkinän allergeenit Ara h 2 ja Ara h 6 erottelivat parhaiten vakavasti allergiset.
39 tutkittavalla kokeiltiin siedätyshoitoa, jonka tavoiteannos oli 800 mg maapähkinäproteiinia. Se vastaa noin neljää maapähkinää. 85 % tutkittavista saavutti tämän tavoiteannoksen.
– Siedätyshoito ei aiheuttanut uusia tai vahvistanut olemassa olevia herkistymisiä, mikä on tärkeää hoidon turvallisuuden kannalta, Uotila toteaa.
– Maapähkinäsiedätys on osalle maapähkinäallergisista potilaista tehokas hoito nostamaan oirekynnystä.
LL Riikka Uotila väittelee 17.8.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Let's get cracking - nut allergy diagnostics and peanut oral immunotherapy". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Iho- ja allergiasairaala, luentosali, Meilahdentie 2.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Se on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: riikka.uotila@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme