Suolapitoisuuden lasku ja lämpötilan nousu haitaksi Itämeren rakkolevälle
Itämeri on jo nykyisellään monelle lajille haastava elinympäristö. Veden vähäisen suolapitoisuuden vuoksi lajeja on niukasti valtameriin verrattuna. Monipuolisen elinympäristön muille tarjoavat lajit, kuten jopa noin metrin mittaiseksi kasvava monivuotinen rakkolevä eli rakkohauru, ovat siksi erityisen tärkeitä.
Itämeren suolapitoisuuden ennustetaan nykyisestäänkin vähenevän, koska ilmastonmuutos tuo tullessaan lisää sateita. Myös rehevöityminen lisääntyy, ja korkeita lämpötiloja esiintyy yhä useammin. Etenevä rehevöityminen suosii rihmamaisia, nopeakasvuisia leviä, joista erityisesti viherlevät pärjäävät melko alhaisessakin suolapitoisuudessa.
Sitävastoin rakkolevälle, joka ei nykyiselläänkään kasva aivan optimioloissa, tilanne olisi ongelmallinen.
– Rakkolevä viihtyisi paremmin hieman suolaisemmissa oloissa kuin mitä Itämeressä tällä hetkellä on. Rakkolevän kasvulle suotuisin lämpötila on laajasti 15 asteen molemmin puolin, sanoo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Antti Takolander.
Takolanderin väitöstutkimuksen mukaan rakkolevä voi ilmaston lämmetessä olla ahtaalla. Jopa vain reilun viikon mittainen altistus korkealle lämpötilalle on osoittautunut rakkolevälle haitalliseksi.
– Kun lämpötila ylittää 26 astetta, vaikutukset ovat erityisen haitallisia. Korkeiden lämpötilojen negatiiviset vaikutukset voimistuvat entisestään, jos suolapitoisuus laskee ilmastomallien ennusteiden mukaisesti.
Suolapitoisuuden on ennustettu laskevan pohjoisella Itämerellä tämän vuosisadan loppuun mennessä. Suolapitoisuuden lasku itsessään saattaa hävittää rakkolevän laajoilta alueilta, mikäli laji ei pysty sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin.
_________________
FM Antti Takolander väittelee 31.8.2018 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Assessing the effects of climate change on Baltic Sea macroalgae – implications for the foundation species Fucus vesiculosus L." (Ilmastonmuutoksen vaikutukset Itämeren makroleviin - seuraukset rakkolevälle (Fucus vesiculosus L.)) Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Infokeskus Korona, Auditorio II, Viikinkaari 11.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Takolander
antti.takolander@helsinki.fi
puh. 050 369 1033
@AnttiTakolander
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
@elinaraukko
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme