Tilastot kertovat Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupunkikehityksestä

Kaupunkien välinen kehittämistyö vaatii hyvää yhteistä tietopohjaa. Helsinki ja Tallinna julkaisivat neljä vuotta sitten yhteisen tilastokatsauksen, jolla osaltaan rakennettiin tätä perustaa. Nyt julkaistavassa uudessa katsauksessa päivitetään tietoja eri osa-alueilta, mutta samalla tarjotaan lisää ymmärrystä lukujen taakse kätkeytyvistä ilmiöistä.

Helsingin kaupunginkanslian laatima katsaus kertoo Helsingin ja Tallinnan kehityksestä muun muassa seuraavaa:

• Helsingin ja Tallinnan ”kaksoiskaupunki” on Euroopan mittakaavassa varsin huomattava väestökeskittymä, jossa on yhteensä lähes 1,1 miljoonaa asukasta. Kun otetaan huomioon molempien kaupunkien kaupunkiseudut, puhutaan noin 2 miljoonan asukkaan kokonaisuudesta.
• Matkustajamäärät Helsingin ja Tallinnan välillä ovat noin nelinkertaistuneet 1990-luvun alkuvuosista. Kasvu on ollut erityisen voimakasta 2010-luvulla, ja matkustajien vuotuinen määrä ylitti viime vuonna jo 9 miljoonan rajan.
• Tallinnalaisista 96 prosenttia puhuu äidinkielenään joko viroa tai venäjää, ja muun kielisten määrä on melko pieni. Helsinkiläisistä lähes 85 prosenttia puhuu äidinkielenään joko suomea tai ruotsia, ja muun kielisiä on reilut 15 prosenttia.
• Tallinnan alueelle on keskittynyt suurempi osuus Viron yrityksistä kuin Suomen yrityksistä Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Tätä selittää se, että Tallinna on asutuskeskittymänä Viron mittakaavassa suhteellisesti suurempi. Viron bruttokansantuotteesta 64 prosenttia tuotetaan Harjumaan maakunnassa, kun taas Uudenmaan osuus Suomen bkt:sta on 39 prosenttia.
• Tallinnan työllisyysaste on hieman Helsinkiä korkeampi. Koko 2000-luvun ajan voimakkaana jatkunut virolaistaustaisten työllisten määrän kasvu Helsingissä on vuoden 2013 jälkeen hiipunut selkeästi.
• Asuntojen hinnat ovat Helsingissä keskimäärin yli kaksinkertaisia Tallinnaan nähden, mutta Tallinnassa hintojen nousu on ollut viime vuosina Helsinkiä nopeampaa.