Nämä maat kiinnostavat vientiyrityksiä – Millaiset ovat rahoituksen näkymät?
–Vienti on koko Suomen taloudelle äärimmäisen tärkeää. Usein kuva viennistä painottuu suuryrityksiin, mutta viennin merkitys näkyy selvästi niiden kanssa yhteistyötä tekevissä pk-yrityksissä. Toimialaklustereissa ja verkostoissa yritykset ruokkivat toinen toistaan kasvuun, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.
Tärkeimpien vientimaiden top 10 -listalla ovat lähes samat maat, joista yritykset tähyävät uusia vientimarkkinoita. Vain järjestys hieman vaihtuu. Saksa nousee ykköseksi, Yhdysvallat ja Kiina nousevat listalla, Venäjä laskee.
Vientikaupan rahoitusbarometri 6/2018: Tärkeimmät vientimaat, top 10 |
Mihin maihin olette suunnittelemassa vientikaupan aloittamista? |
Ruotsi 52 % Saksa 40 % Norja 26 % Venäjä 23 % Viro 22 % USA 20 % Iso-Britannia 17 % Ranska 16 % Kiina 15 % Puola 13 % |
Saksa 14 % Ruotsi 13 % Norja 13 % USA 12 % Kiina 11 % Ranska 10 % Iso-Britannia 10 % Venäjä 9 % Tanska 8 % Kanada 6 % |
Kaikki vastaajat, n=654 |
On suunnittelemassa vientikauppaa uusiin kohdemaihin, n=341 |
Miltä nämä maat näyttävät viennin rahoituksen näkökulmasta?
Läntiset teollisuusmaat
Finnveran 22.8.2018 julkistetun puolivuosikatsauksen arvio rahoituksen näkymistä on, että viennin rahoituksen kysyntä läntisiin teollisuusmaihin pysyy vahvana.
Lähimaista esimerkiksi Norjassa toimii arviolta 200–300 suomalaisyritystä, mutta potentiaalia on paljon useammalle suomalaisviejälle. Norjan osuus Suomen viennistä on noin 3 prosenttia. Perinteisesti Norjaan houkuttelevat muun muassa rakentaminen, öljy-, kaasu ja energia-alat. Norjan-viennin lisäämiseksi tehdään aktiivisesti työtä, ja Finnveralla ja Business Finlandilla on Norjassa toista vuotta yhteinen edustaja. Nyt tehtävää hoitaa kaupallinen neuvos Jukka Suokas.
Venäjä
Venäjä on perinteisesti suomalaisille tärkeä kauppakumppani ja yksi Finnveran suurimpia vastuumaita.
–Pitkän vientikokemuksen yritykset löytävät edelleen Venäjältä mahdollisuuksia. Toimivat henkilökohtaiset suhteet ja pitkäaikainen kokemus Venäjän kaupassa mahdollistavat kaupankäynnin myös matalasuhdanteessa, sanoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen.
Edelleen monet yritykset pohtivat vientimahdollisuuksia Venäjälle, mutta uusia menijöitä on aiempaa vähemmän. Markkinatilanteen epävarmuus on ajanut etsimään uusia potentiaalisia vientimarkkinoita muualta, Pietiläinen sanoo. Finnveran viennin rahoituksen kysyntä Venäjälle uusiin hankkeisiin on suhteellisen vaimeaa, sillä liiketoimintaympäristön kasvava epävarmuus pakotteiden ohella on lykännyt investointipäätöksiä.
Yhdysvallat
Yhdysvaltain markkinat ovat edelleen monelle yritykselle kohde, johon kiteytynee ajatus onnistuneesta maailmanvalloituksesta. Vientikaupan rahoitusbarometrissä uusia vientikohteita pohtivien listalla maa on neljänneksi suosituin. Yhdysvaltain protektionistinen suhtautuminen talouteen ja politiikan liikkeet hankaloittavat tällä hetkellä kuitenkin ennustettavuutta. Esimerkiksi tuontitulleilla ei välttämättä ole välittömiä vaikutuksia suomalaisiin vientiyrityksiin, mutta kerrannaisvaikutukset voivat näkyä välillisesti.
Finnveran näkökulmasta Yhdysvallat on sikäli erityinen, että risteilyalusten tilausten johdosta maa on Finnveran ylivoimaisesti suurin vastuumaa ja Suomelle erittäin tärkeä vientimaa. Yhdysvallat on jatkuvasti kiinnostava, ja sen kehitystä seurataan tiiviisti talouselämän kaikilla tasoilla.
Kiina
Kiina investoi tällä hetkellä vahvasti eri puolille maailmaa. Silti vientimahdollisuuksia näyttää avautuvan myös Kiinan suuntaan. Finnveran viennin rahoituksen vastuukanta Kiinassa on pysynyt pitkään alhaisena, mutta näkyvissä on kysynnän lievää kasvua.
–Näyttää siltä, että Kiinassa on herännyt tarve monipuolistaa rahoituslähteitä ja opetella yhteistoimintaa länsimaisten rahoittajien kanssa. Puhe kauppasodasta ja protektionismin lisääntymisen mahdollisuus lisäävät epävarmuutta, ja on vielä ennenaikaista sanoa, miten tämä tulee vaikuttamaan Suomen ja Kiinan väliseen kauppaan. Finnveran arvion mukaan toistaiseksi myönteinen taloussuhdanne tukee yritysten mahdollisuuksia hankkia rahoitusta, mutta kasvavan poliittisen epävarmuuden takia tulevaa kehitystä on vaikea arvioida, sanootiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.
Muut maat:
Brasilia
Brasilia on yksi Finnveran suurimmista vastuumaista, ja etenkin metsä- ja telesektoreilla Brasilia on Suomelle merkittävä vientimaa. Myös energiasektori tarjoaa mahdollisuuksia, samoin kuin vähitellen toipuva kaivossektori. Poliittisen järjestelmän haasteet luovat epävarmuutta, mutta maan talouden odotetaan kasvavan rakenteellisten uudistusten tarpeesta huolimatta. Vientitakuiden kysynnän arvioidaan kääntyvän vähitellen kasvuun muutaman vuoden hiljaisemman vaiheen jälkeen. Suurin potentiaali on edelleen puunjalostussektorilla, mutta pienempien hankkeiden kysyntä tarjoaa mahdollisuuksia laajasti eri toimialoille, sillä Brasilian kysyntä vastaa erinomaisesti suomalaista tarjontaa.
Iran
Yhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta ja uudet pakotteet muuttivat tilanteen Iranissa, jonne suomalaiset vientiyritykset olivat asteittain lisänneet kauppaa. Uusia isoja markkinoita ei kovin usein enää maailmalla aukea, joten kiinnostusta ja kysyntää Iraniin olisi, mutta pakotteiden takia pankit eivät voi rahoittaa vientikauppoja eikä Finnvera voi myöntää kaupoille vientitakuita. Siksi Iranin-vienti on käytännössä seisahtunut.
Turkki
Turkin liira romahti elokuussa, kun Yhdysvallat asetti Turkille pakotteita ja tuontitulleja. Jo sitä ennen maa oli pitkään kärsinyt vaihtotaseen vajeesta ja heikentyneestä liiketoimintailmapiiristä.
–Turkin tilanne näyttää menevän edelleen huonompaan suuntaan. Turkin OECD-luokitus laskettiin kesäkuun luokituskokouksessa luokkaan 5/7. Se tarkoittaa, että vientitakuulaitoksilla on yhteinen näkemys riskien kasvusta, mikä näkyy muun muassa viennin rahoituksen hinnassa. Finnvera arvioi hankkeiden riskejä tapauskohtaisesti ja esimerkiksi myöntää pankeille riskinjaolla lyhyitä remburssitakuita. Näin pyrimme varmistamaan ja tukemaan uusien vientikauppojen syntymistä. Tilannetta seurataan tiiviisti, ja tällä hetkellä noudatamme case by case -maapolitiikkaa, Koskelainen sanoo.
Lisää rahoitusosaamista vientiyrityksille
Suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Joka viidennelle viejälle puolestaan on syntynyt viime vuosina luottotappioita, koska ostaja on jättänyt laskun maksamatta, selvisi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kesäkuussa julkistamasta vientikaupan rahoitusbarometristä.
Jotta tieto riskeiltä suojautumisesta ja rahoitusmahdollisuuksista lisääntyisi, Finnvera, kauppakamarit, pankit ja yksityiset luottovakuuttajat käynnistävät vientikaupan rahoitus -kiertueen, jossa etenkin pk-vientiyritykset saavat neuvontaa viennin haasteisiin. Kymmenen paikkakunnan kiertue alkaa 26.9. Jyväskylästä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2601
Anu-Leena Koskelainen, tiimipäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2819
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Omistajanvaihdoskatsaus 1–6/2024: Finnveran rahoitus yrityskauppoihin laski alkuvuonna – ”Myyntihalukkuutta olisi, ostajat odottavalla kannalla”17.9.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Korkojen nousu ja epävarmuus nakersivat edelleen erityisesti ostajien halukkuutta tehdä yrityskauppoja, ja yritysten omistusjärjestelyjen rahoitus laski alkuvuonna koko maassa. Finnvera rahoitti yrityskauppoja tammi–kesäkuussa 2024 yhteensä 53 miljoonalla eurolla (74), joka oli 29 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski 13 prosenttia 330 kappaleeseen (379). Korkotason kääntyminen selvään laskuun vaikuttaa todennäköisesti myönteisesti yrityskauppojen määrään loppuvuonna 2024.
Finnverasta lainaa mikroyritysten kasvuaskeliin13.9.2024 09:41:30 EEST | Tiedote
Finnvera haluaa olla varmistamassa, että uusia kasvuyrityksiä syntyy. Laina mikroyrityksen kasvuun on tarkoitettu alle 10 henkeä työllistävien, kannattavan liiketoiminnan omaavien yritysten kasvun ja tuottavuuden parantamiseen. Laina on haettavissa merkittävästi yrityksen toimintaa ja kilpailukykyä parantavien investointien ja kehittämistoimien rahoittamiseen 1.10.2024–31.03.2025 välisenä aikana.
Pk-yritysbarometri: Yritysten kasvuhakuisuuden pitkä lasku taittui – kaivattua käännettä nakertavat rakenteelliset haasteet, kuten rahoituksen saatavuus, sanoo Finnveran Mauri Kotamäki11.9.2024 10:01:32 EEST | Tiedote
Pk-yritysten näkymät ovat kaksijakoiset, mutta talous on käännepisteessä ja lähtenyt kasvuun. Tämä käy ilmi Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tuoreen Pk-yritysbarometrin tuloksista. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan tilannetta ei voi vielä kehua hyväksi, mutta suunta on oikea. Kotamäki kiinnittää huomiota voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten seitsemän vuotta alentuneen trendin kääntymiseen. Jos kyse on aidosta kasvuhalukkuuden käänteestä eikä tilastokukkasesta, ilmiö on tärkeä Suomen talouden kannalta. Hän myös kannustaa yrityksiä kansainvälistymisen polulle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–6/2024: Positiivinen vire jatkui alueen yrityksissä – Finnveran rahoitus kasvoi reippaasti10.9.2024 09:05:04 EEST | Tiedote
Pohjalaismaakuntien pk- ja midcap-yrityksissä positiivinen vire jatkui alkuvuonna 2024 talouden epävarmuudesta huolimatta. Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa rahoitusta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille yhteensä 73 miljoonaa euroa (44). Alueella on nähtävissä uusia, aloittavia yrityksiä ja toimeliaisuus on korkealla. Toimialoista rahoitusta kohdistui eniten maakuntien teollisten toimialojen yrityksille. Omistajanvaihdoksia tehdään pohjalaismaakunnissa edelleen aktiivisesti eikä maksuvaikeuksia ole juurikaan ilmennyt. Pk-yritysten vientihankkeet ovat myös lisääntyneet.
Finnveran Mauri Kotamäki: Suomen on pakko saada vienti kasvuun – suuryritysten ja keskikokoisten vientiyritysten taustalla vielä yksi alihyödynnetty vientiresurssi: mikroyritykset6.9.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen viennin päähuomio on suuryritysten näkymissä ja hartaasti odotetussa viennin suhdannekäänteessä. Viennin tuottamat euromäärät painottuvatkin luonnollisesti suuriin yrityksiin. Suomi kuitenkin elää viennistä, ja sitä on liian vähän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Hänen mukaansa Suomella on yksi alihyödynnetty vientiresurssi, jonka kasvattaminen voisi nostaa selvästi viennin osuutta bruttokansantuotteesta: mikroyritykset. Tavaravientiä tekevistä yrityksistä valtaosa on mikroyrityksiä. Niiden yhteenlaskettu vienti on vuositasolla jo miljardiluokkaa, ja määrä nousee, kun yritykset kasvavat. Kasvun tiellä ovat pienten yritysten rahoitukselliset haasteet mutta myös työvoiman saatavuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme