Nämä maat kiinnostavat vientiyrityksiä – Millaiset ovat rahoituksen näkymät?
31.8.2018 09:05:20 EEST | Finnvera Oyj | Tiedote
–Vienti on koko Suomen taloudelle äärimmäisen tärkeää. Usein kuva viennistä painottuu suuryrityksiin, mutta viennin merkitys näkyy selvästi niiden kanssa yhteistyötä tekevissä pk-yrityksissä. Toimialaklustereissa ja verkostoissa yritykset ruokkivat toinen toistaan kasvuun, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.
Tärkeimpien vientimaiden top 10 -listalla ovat lähes samat maat, joista yritykset tähyävät uusia vientimarkkinoita. Vain järjestys hieman vaihtuu. Saksa nousee ykköseksi, Yhdysvallat ja Kiina nousevat listalla, Venäjä laskee.
|
Vientikaupan rahoitusbarometri 6/2018: Tärkeimmät vientimaat, top 10 |
Mihin maihin olette suunnittelemassa vientikaupan aloittamista? |
|
Ruotsi 52 % Saksa 40 % Norja 26 % Venäjä 23 % Viro 22 % USA 20 % Iso-Britannia 17 % Ranska 16 % Kiina 15 % Puola 13 % |
Saksa 14 % Ruotsi 13 % Norja 13 % USA 12 % Kiina 11 % Ranska 10 % Iso-Britannia 10 % Venäjä 9 % Tanska 8 % Kanada 6 % |
|
Kaikki vastaajat, n=654 |
On suunnittelemassa vientikauppaa uusiin kohdemaihin, n=341 |
Miltä nämä maat näyttävät viennin rahoituksen näkökulmasta?
Läntiset teollisuusmaat
Finnveran 22.8.2018 julkistetun puolivuosikatsauksen arvio rahoituksen näkymistä on, että viennin rahoituksen kysyntä läntisiin teollisuusmaihin pysyy vahvana.
Lähimaista esimerkiksi Norjassa toimii arviolta 200–300 suomalaisyritystä, mutta potentiaalia on paljon useammalle suomalaisviejälle. Norjan osuus Suomen viennistä on noin 3 prosenttia. Perinteisesti Norjaan houkuttelevat muun muassa rakentaminen, öljy-, kaasu ja energia-alat. Norjan-viennin lisäämiseksi tehdään aktiivisesti työtä, ja Finnveralla ja Business Finlandilla on Norjassa toista vuotta yhteinen edustaja. Nyt tehtävää hoitaa kaupallinen neuvos Jukka Suokas.
Venäjä
Venäjä on perinteisesti suomalaisille tärkeä kauppakumppani ja yksi Finnveran suurimpia vastuumaita.
–Pitkän vientikokemuksen yritykset löytävät edelleen Venäjältä mahdollisuuksia. Toimivat henkilökohtaiset suhteet ja pitkäaikainen kokemus Venäjän kaupassa mahdollistavat kaupankäynnin myös matalasuhdanteessa, sanoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen.
Edelleen monet yritykset pohtivat vientimahdollisuuksia Venäjälle, mutta uusia menijöitä on aiempaa vähemmän. Markkinatilanteen epävarmuus on ajanut etsimään uusia potentiaalisia vientimarkkinoita muualta, Pietiläinen sanoo. Finnveran viennin rahoituksen kysyntä Venäjälle uusiin hankkeisiin on suhteellisen vaimeaa, sillä liiketoimintaympäristön kasvava epävarmuus pakotteiden ohella on lykännyt investointipäätöksiä.
Yhdysvallat
Yhdysvaltain markkinat ovat edelleen monelle yritykselle kohde, johon kiteytynee ajatus onnistuneesta maailmanvalloituksesta. Vientikaupan rahoitusbarometrissä uusia vientikohteita pohtivien listalla maa on neljänneksi suosituin. Yhdysvaltain protektionistinen suhtautuminen talouteen ja politiikan liikkeet hankaloittavat tällä hetkellä kuitenkin ennustettavuutta. Esimerkiksi tuontitulleilla ei välttämättä ole välittömiä vaikutuksia suomalaisiin vientiyrityksiin, mutta kerrannaisvaikutukset voivat näkyä välillisesti.
Finnveran näkökulmasta Yhdysvallat on sikäli erityinen, että risteilyalusten tilausten johdosta maa on Finnveran ylivoimaisesti suurin vastuumaa ja Suomelle erittäin tärkeä vientimaa. Yhdysvallat on jatkuvasti kiinnostava, ja sen kehitystä seurataan tiiviisti talouselämän kaikilla tasoilla.
Kiina
Kiina investoi tällä hetkellä vahvasti eri puolille maailmaa. Silti vientimahdollisuuksia näyttää avautuvan myös Kiinan suuntaan. Finnveran viennin rahoituksen vastuukanta Kiinassa on pysynyt pitkään alhaisena, mutta näkyvissä on kysynnän lievää kasvua.
–Näyttää siltä, että Kiinassa on herännyt tarve monipuolistaa rahoituslähteitä ja opetella yhteistoimintaa länsimaisten rahoittajien kanssa. Puhe kauppasodasta ja protektionismin lisääntymisen mahdollisuus lisäävät epävarmuutta, ja on vielä ennenaikaista sanoa, miten tämä tulee vaikuttamaan Suomen ja Kiinan väliseen kauppaan. Finnveran arvion mukaan toistaiseksi myönteinen taloussuhdanne tukee yritysten mahdollisuuksia hankkia rahoitusta, mutta kasvavan poliittisen epävarmuuden takia tulevaa kehitystä on vaikea arvioida, sanootiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.
Muut maat:
Brasilia
Brasilia on yksi Finnveran suurimmista vastuumaista, ja etenkin metsä- ja telesektoreilla Brasilia on Suomelle merkittävä vientimaa. Myös energiasektori tarjoaa mahdollisuuksia, samoin kuin vähitellen toipuva kaivossektori. Poliittisen järjestelmän haasteet luovat epävarmuutta, mutta maan talouden odotetaan kasvavan rakenteellisten uudistusten tarpeesta huolimatta. Vientitakuiden kysynnän arvioidaan kääntyvän vähitellen kasvuun muutaman vuoden hiljaisemman vaiheen jälkeen. Suurin potentiaali on edelleen puunjalostussektorilla, mutta pienempien hankkeiden kysyntä tarjoaa mahdollisuuksia laajasti eri toimialoille, sillä Brasilian kysyntä vastaa erinomaisesti suomalaista tarjontaa.
Iran
Yhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta ja uudet pakotteet muuttivat tilanteen Iranissa, jonne suomalaiset vientiyritykset olivat asteittain lisänneet kauppaa. Uusia isoja markkinoita ei kovin usein enää maailmalla aukea, joten kiinnostusta ja kysyntää Iraniin olisi, mutta pakotteiden takia pankit eivät voi rahoittaa vientikauppoja eikä Finnvera voi myöntää kaupoille vientitakuita. Siksi Iranin-vienti on käytännössä seisahtunut.
Turkki
Turkin liira romahti elokuussa, kun Yhdysvallat asetti Turkille pakotteita ja tuontitulleja. Jo sitä ennen maa oli pitkään kärsinyt vaihtotaseen vajeesta ja heikentyneestä liiketoimintailmapiiristä.
–Turkin tilanne näyttää menevän edelleen huonompaan suuntaan. Turkin OECD-luokitus laskettiin kesäkuun luokituskokouksessa luokkaan 5/7. Se tarkoittaa, että vientitakuulaitoksilla on yhteinen näkemys riskien kasvusta, mikä näkyy muun muassa viennin rahoituksen hinnassa. Finnvera arvioi hankkeiden riskejä tapauskohtaisesti ja esimerkiksi myöntää pankeille riskinjaolla lyhyitä remburssitakuita. Näin pyrimme varmistamaan ja tukemaan uusien vientikauppojen syntymistä. Tilannetta seurataan tiiviisti, ja tällä hetkellä noudatamme case by case -maapolitiikkaa, Koskelainen sanoo.
Lisää rahoitusosaamista vientiyrityksille
Suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Joka viidennelle viejälle puolestaan on syntynyt viime vuosina luottotappioita, koska ostaja on jättänyt laskun maksamatta, selvisi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kesäkuussa julkistamasta vientikaupan rahoitusbarometristä.
Jotta tieto riskeiltä suojautumisesta ja rahoitusmahdollisuuksista lisääntyisi, Finnvera, kauppakamarit, pankit ja yksityiset luottovakuuttajat käynnistävät vientikaupan rahoitus -kiertueen, jossa etenkin pk-vientiyritykset saavat neuvontaa viennin haasteisiin. Kymmenen paikkakunnan kiertue alkaa 26.9. Jyväskylästä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2601
Anu-Leena Koskelainen, tiimipäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2819
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Aluekatsaus 1–6/2026: Investoinnit kasvoivat Pohjanmaan maakunnissa 62 prosenttia – Keski-Pohjanmaa nousi kasvuveturiksi8.9.2026 09:52:09 EEST | Uutinen
Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla näkyy elpymisen merkkejä pk- ja midcap-yritysten investointihalukkuudessa. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat investoinnit tammi-kesäkuussa kasvoivat vertailukaudesta 62 prosenttia ja nousivat yhteensä lähes 39 miljoonaan euroon (24). Samalla Finnveran myöntämän rahoituksen kehitys eriytyi maakunnittain: Keski-Pohjanmaalla rahoitus kasvoi voimakkaasti, Pohjanmaalla maltillisesti ja Etelä-Pohjanmaalla laski viime vuoden korkealta tasolta.
Finnveran aluekatsaus 1-6/2026: Viennin rahoitus kasvoi, investoinnit jäivät vertailuvuotta pienemmiksi Uudellamaalla4.9.2026 10:30:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Uudenmaan yrityksille vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla rahoitusta 165 miljoonaa euroa. Uusimaa säilytti asemansa omistajanvaihdosten ykkösmaakuntana ja viennin rahoitus kasvoi, mutta investoinnit ja InvestEU-rahoitus jäivät viime vuoden tasosta. Uudenmaan pienissä yrityksissä riitti kysyntää mikroyritysten ja aloittavien yritysten lainalle. Vientitakuiden käytön tuntuva lisääntyminen kertoo, että pk-yritykset turvasivat vientikauppojaan aiempaa ahkerammin.
Finnveran aluekatsaus 1–6/2026: Rahoitus Kaakonkulmalle nousi vuodentakaisesta - Etelä-Karjalassa yrityskaupat lähes tuplaantuivat, Kymenlaaksossa teolliset investoinnit kasvussa4.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille tammi–kesäkuussa 2026 rahoitusta hieman vuodentakaista enemmän eli yhteensä 24 miljoonaa euroa (22). Valtaosa rahoituksesta kohdistui Etelä-Karjalaan, missä toimialojen veturina oli teollisuus. Etelä-Karjalassa myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui. Teollisuuden veto oli vahvaa myös Kymenlaaksossa, ja teollisuuden investointien arvo nousi vuodentakaisesta. Kaakkois-Suomessa näkyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia teollisuudessa, vihreän siirtymän hankkeissa ja niiden ympärille rakentuvissa alihankintaverkostoissa.
Aluekatsaus 1–6/2026: Teollisuuden investoinnit vahvistivat Keski-Suomen näkymiä, Etelä-Savossa vienti nousi kasvun veturiksi3.9.2026 09:34:59 EEST | Uutinen
Keski-Suomen ja Etelä-Savon yrityskentässä näkyi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kaksi erilaista kehityssuuntaa. Keski-Suomessa teollisuuden investoinnit ja vientiin liittyvä rahoitus vahvistuivat, kun taas Etelä-Savossa viennin voimakas kasvu toi myönteisiä signaaleja poikkeuksellisen vahvan investointivuoden jälkeen.
Finnveran aluekatsaus 1−6/2026: Rahoitetut investoinnit kasvussa Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeen investoinneissa hiljaista – Kuluttaja-alat matkailu ja kauppa piristymässä2.9.2026 10:15:00 EEST | Tiedote
Finnveran tammi−kesäkuussa 2026 myöntämä pk- ja midcap-yritysten rahoitus laski Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä viime vuoden vastaavasta ajasta. Finnveran ja muiden rahoittajien kanssa yhdessä mahdollistamien investointien kokonaisarvo kuitenkin nousi reippaasti Pirkanmaalla ja hienoisesti Kanta-Hämeessä, mikä kertoo yritysten positiivisista näkymistä. Päijät-Hämeessä myös investointien rahoitus laski tuntuvasti, mutta teollisuusmaakunnan valopilkkuna olivat kuluttajavetoiset toimialat matkailu ja kauppa. Mikroyritysten ja aloittavien yritysten kasvuun tarkoitetulla lainalla oli kysyntää maakunnissa, ja myös maatalousyritysten suurinvestointien rahoitus on herättänyt kiinnostusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
