Kompakti yksiö tai kaksio on parempi kuin ei asuntoa ollenkaan

Suomi erottuu edukseen, kun asuntomarkkinoiden toiminta pannaan puntariin länsinaapureiden kanssa. Suomi on välttänyt hintarallin Helsingissä ja muissa kasvukaupungeissa selvästi paremmin kuin muissa Pohjoismaissa.

Lisäksi merkittävää on se, että asuntoja on tarjolla, sillä Suomi on rakentanut 2000-luvulla enemmän asuntoja kuin kaksi kertaa suurempi Ruotsi. Kansainväliset kollegat katsovat kateellisina Suomen asuntomarkkinoita. Lentävä lause kuuluukin: Pienikin asunto on parempi kuin ei asuntoa lainkaan.

Kaikenlaisten asuntojen rakentamisen olisi syytä jatkua, jotta kehitys ei sakkaa. Myös pieniä asuntoja tarvitaan, sillä erityisesti ensiasunnon ostajien pääsy kiinni omaan on vaikeutunut, koska yksiöt päätyvät sijoittajien salkkuihin ja lisäksi niitä rakennetaan kysyntään nähden liian vähän.

Uhat tulevat yhdistelmästä taloyhtiölainat ja asuntosijoittaja-alttius

Ihan pelkkää auringonpaistetta ei ole tarjolla, sillä uhat nousevat kasvavien taloyhtiölainojen ja nousevan asuntosijoittaja-altistuksen vaarallisesta yhdistelmästä. Kotitalouksien asuntovelka on pysynyt hyvin vakaana, mutta kotitaloussijoittajien velkamäärä on jopa viisinkertaistunut 10 miljardiin euroon finanssikriisin jälkeen. Samaan aikaan taloyhtiöiden rakenne on muuttunut sijoittajavetoisemmaksi. Finanssikriisin jälkeen asuntosijoittajien omistusten määrä on kasvanut 150 000 asunnolla eli lähes 40 prosenttia.

Yhä useammassa taloyhtiössä voi yhden sijoittajan tai rahaston ahdinko heijastua koko taloyhtiön talouteen. Se taas uhkaa näkyä ehkä jo seuraavassa isossa peruskorjauksessa, sillä lainamarginaalit eroavat omistusasunto- ja sijoittajataloyhtiöiden välillä jopa kaksinkertaisesti, kun pankit hinnoittelevat riskiä. Luottoehtojen mukaisesti tilanne voi näkyä jo olemassa olevissa lainoissa, joten riski ei koske vain uusia taloja tai tulevia remonttilainoja.

Kesällä uutisoitu asuntokaupan yllättävä vaisuus ei vastannutkaan todellisuuta, vaan paljastui tilastojen tietokatkoksi. Vanhojen ja uusien asuntojen kauppa yhdessä on kasvanut noin viisi prosenttia viime vuodesta. Pääkaupunkiseudulle laskettava Hypo-indeksi nousi 121 pisteeseen, koska sekä hinnat että kauppamäärät kasvavat. Uudet, valmistuvat asunnot tuovat lisää tarjontaa, mutta vastaavasti kysyntä jatkuu kiivaana.

Hypo ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,0 ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudun hinnat nousevat näillä näkymin sekä tänä että ensi vuonna 2,5 prosenttia.