Vesistöjen omat mikrobit valjastetaan vähentämään rehevöitymistä
Suuret vedenpuhdistamot pystyvät parhaimmillaankin poistamaan jäteveden typestä noin 90 prosenttia. Pienpuhdistamoille tulevasta typestä huomattavasti suurempi osa päätyy rehevöittämään vesistöjä. Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla etsitään nyt uutta ratkaisua typenpoisto-ongelmaan.
– Testaamme uutta menetelmää, joka perustuu vesistöjen omaan mikrobitoimintaan. Osa puhdistamoiden purkuvedestä ohjataan alapuolisen vesistön pohjakerrostumiin. Siellä sedimentin omien mikrobien toiminta muuttaa purkuveden nitraattitypen typpikaasuksi, sanoo nelivuotisen projektin vastuullinen johtaja professori Lauri Arvola.
Tutkimuksessa seurataan samalla, miten menetelmä vaikuttaa typen määrään ilmakehässä ja kuinka sinilevät reagoivat.
Luonnon omien keinojen hyödyntäminen voi vähentää merkittävästi alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa typpikuormitusta. Myös jätevedenpuhdistuksen kustannusten odotetaan pienenevän, kun kehitteillä olevan työvälineen avulla vesienhoitotoimenpiteitä päästään ohjaamaan vesistökohtaisesti.
Työvälineen kehittelyssä käytetään mallinnusta, jossa tarkastellaan Vanajaveden ja Porvoonjoen valuma-alueita.
____________
Hankkeen vastuutahona on Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema. Yhteistyötahoina ovat Helsingin yliopiston fysiikan laitos, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Janakkalan Vesi Oy ja Valkeakosken kaupunki sekä Keuruun, Hankasalmen ja Petäjäveden puhdistamot. Myös Vanajavesikeskus on hankkeen yhteistyökumppani.
Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 1,2 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoitusosuus on puolet. Ympäristöministeriö, Hämeen Liitto sekä Hämeenlinnan Seudun Vesi, Janakkalan vesi ja Valkeakosken kaupunki tukevat hanketta yhteensä 150 000 eurolla.
Lisätietoja:
professori Lauri Arvola, Lammin biologinen asema, puh. 050 3573079
amanuenssi Tiina Tulonen, Lammin biologinen asema, puh. 050 3573126
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Keski-ikäisenä laihduttavalle pidempi ja terveempi elämä27.5.2025 18:05:24 EEST | Tiedote
Elintapojen muutoksilla saavutetulla painonpudotuksella voidaan saada merkittäviä terveyshyötyjä vuosikausiksi, eikä siihen tarvita kirurgiaa tai lihavuuslääkkeitä. Diabeteksen välttämisen ohella voidaan estää myös muita kroonisia sairauksia, kuten valtimotauteja, keuhkosairauksia ja syöpiä.
Kutsu medialle: Eläinsuojeluvalvontaa ja eläinsuojelurikoksia koskevan raportin julkistamistilaisuus eduskunnassa 3.6. klo 9–1027.5.2025 11:13:45 EEST | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan eläinten kaltoinkohtelun ja siihen puuttumisen tilasta ja kehittämistarpeista. Asianmukainen puuttuminen edellyttää ymmärrystä eläinten kaltoinkohtelun ja eläinrikosten erityispiirteistä.
Väitös: Palestiina osoittaa, että globaali teknologiatalous on yhteydessä kolonialismiin27.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Startup-yrittäjyyden, uuden teknologian ja riskipääoman poliittisia vaikutuksia ei voida ymmärtää ilman asiayhteyttä asuttajakolonialismiin, paljastaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.
Tunnetut riskitekijät eivät yksin riitä selittämään sairauksien kertymistä26.5.2025 10:14:01 EEST | Tiedote
Elämänkaaren aikaiset mitatut ja piilevät riskitekijät selittävät jopa kolme neljäsosaa monisairastavuuden kehittymisestä keski-iästä vanhuuteen. Tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, korkea verensokeri ja kohonnut verenpaine, selittävät merkittävän osan sairauksien kertymisestä. Silti yli puolta sairauksien kertymisestä ei pystytä selittämään tunnettujen riskitekijöiden avulla.
Unella ja kehon lämmöllä voi olla yllättävä vaikutus masennuslääkkeiden tehoon23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset haastavat nykykäsityksen masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista ja avaavat oven uudenlaisiin hoitotapoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme