Vanhat mallit ohjaavat pk-yrityksiä viennissä – Rahoitusosaamiselle selkeä tarve
Tulokset selviävät Sanni Helppolaisen Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tekemästä diplomityöstä. Helppolainen on Finnveran Itä-Suomen alueen rahoituspäällikkö. Hänen mukaansa turvallisiksi koetut maksutavat vähentävät pk-yritysten rohkeutta laajentaa kaupankäyntiään vieraisiin maihin tai hakea uusia asiakkuuksia.
- Uudelta asiakkaalta saatetaan edellyttää ennakkomaksua tai sitten ei tehdä kauppaa ollenkaan. Riskejä ei luottotappioiden pelossa uskalleta ottaa, mutta osasyynä tähän on se, ettei myöskään myyntisaatavien suojausmekanismeja tunneta. Luottovakuutuksen, remburssin tai vekselin tunteminen voisi rohkaista yrityksiä laajentamaan markkinoitaan, Helppolainen sanoo.
Hän haastatteli diplomityötään varten 11 pk-yritystä, joista jokainen tekee vientikauppaa. Yritysten liikevaihto vaihtelee 3–30 miljoonan euron välillä, ja niiden liiketoiminta vastaa Suomen tavaraviennin toimialajakaumaa.
Varovaisuus kasvun este
Ennakkomaksut nousivat maksutavoissa ykköseksi myös Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kesäkuussa julkaisemassa Vientikaupan rahoitusbarometrissä, jonka aiheena oli yritysten rahoitusosaaminen vientikaupoissa. Vastaajista 92 prosenttia sanoi tuntevansa hyvin tai melko hyvin ennakkomaksun keinona hallita ostajaan liittyviä luottoriskejä.
- Varovaisuus on varmasti kasvun jarru vientiyrityksille. Vain ennakkomaksuja käyttämällä kauppakoot pysyvät varsin pieninä, kun taas maksuajan myöntäminen antaa mahdollisuuden asiakkaan ostojen kasvattamiseen, Helppolainen arvioi.
Pk-yritysten varovaisuus karisee kuitenkin kovaa vauhtia, kun kyseessä on tuttu kumppani. Vain yhdellä Helppolaisen haastattelemista yrityksistä oli olemassa kirjallinen luottopolitiikka. Muissa yrityksissä johto oli tehnyt linjauksen, minkälaisissa kaupoissa ollaan mukana.
- Voisi sanoa, että sinisilmäisyys vaivaa. Tutuille kumppaneille annetaan isoja limiittejä ja pitkiä maksuaikoja. Haastateltavat ilmoittivat, että vientikaupoissa oli tullut vain yksittäisiä luottotappioita, ja suurimmat luottotappiot ovat syntyneet kotimaassa. Anttilan konkurssi oli monelle herätys siitä, kuinka tuttu kumppani voi ajautua yllättäen konkurssiin. Kotimaan saatavien vakuuttaminen on silti tosi vähäistä.
Tuntematon luottovakuutus
Myyntisaamiset ovat yritysten taseissa helposti suurin suojaamaton erä, vaikka niiden suojaaminen on tärkeä osa yritysten riskienhallintaa. Yritykset tuntevat esimerkiksi luottovakuutuksen varsin heikosti. Diplomityön tulokset ovat linjassa niin kesällä julkaistun Vientikaupan rahoitusbarometrin kuin Finnveran, Suomen Yrittäjien ja TEM:n Pk-yritysbarometrin tulosten kanssa.
Luottovakuutuksen avulla yritys voi hakea korvausta pääsääntöisesti 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton.
- Luottovakuutus on Suomessa uudehko vakuuttamisen muoto verrattuna muuhun Eurooppaan. Tuntemus on heikkoa varsinkin pienempien pk-yritysten keskuudessa. Suuremmat yritykset kyllä tietävät, miten luottovakuutus toimii, Helppolainen sanoo.
Tulosten perusteella haasteita vientiyrityksille luovat myös asiakkaiden pidentyneet maksuajat. Pitkät maksujen kotiuttamisajat voivat aiheuttaa erilaisia ongelmia, kuten käyttöpääoman sitoutumista ja kassanhallinta vaikeutuu.
- Factoringin, eli laskusaatavien rahoitus, on lisääntynyt. Sen avulla yritykset saavat rahat käyttöönsä nopeammin. Se ei kuitenkaan automaattisesti suojaa luottotappioilta. Myös remburssin käyttö on tutkimukseen vastanneiden keskuudessa, etenkin Aasiassa kauppaa tekevillä, enemmän sääntö kuin poikkeus, Helppolainen sanoo.
Jotta viennin rahoitustapojen tunteminen ja sitä kautta viennin edellytykset parantuisivat, viennin rahoittajat ja luottovakuuttajat ovat päättäneet ryhtyä laajaan yhteistyöhön pk-vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi. Maanlaajuinen vientikaupan rahoituskiertue käynnistyy 26.9.2018 Jyväskylästä.
Lisää aiheesta:
Finnvera ja Kauppakamari: Vientikaupan rahoituskiertue tuo ensiapua pk-yrityksille
Sanni Helppolainen: Pk-yritysten vientisaatavien suojaaminen ja luottovakuutus (2018)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni Helppolainen, rahoituspäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2565
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Turun telakan vaikuttavuus hankintaketjulleen merkittävä – Nostaa verkoston yritysten jalostusarvoa29.4.2025 12:17:41 EEST | Tiedote
Veturiyritysten merkitys oman alueensa ja toimialansa elinvoimalle on suuri. Meriklusterilla Meyer Turun telakan vaikutus heijastuu laajasti alihankintaverkostoon ja nostaa verkoston yritysten jalostusarvoa ja työllisyyttä. Telakan alihankkijoiden liikevaihdon kasvun arviointiin liittyy enemmän epävarmuutta. Tämä käy ilmi telakan hankinnoista tehdystä selvityksestä. Viennin rahoituksen kannalta merkittävä alus- ja telakkateollisuus on strategisesti tärkeä teollisuudenala, jonka rooli Suomessa on jälleen kiinnostuksen kohteena myös geopoliittisista syistä.
Finnvera: Trumpin tullishokki isoin pitkään aikaan, mutta paniikkimielialakin on vaarallista – Näin vientiyritys voi suojautua riskeiltä ja vaikutuksilta4.4.2025 13:30:09 EEST | Tiedote
Suomen vienti Yhdysvaltoihin voi laskea Donald Trumpin ilmoittamien tuontitullien takia 20 prosentilla, mikä voi tehdä loven bruttokansantuotteeseen lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset ovat myös välillisiä ja voivat ulottua esimerkiksi toimitusketjujen tai ulkomaisille ostajille kasautuvien vaikeuksien kautta suomalaiseen vientiyritykseen asti. Toisaalta pk-yritysten näkymät kotimaassa ovat piristyneet ja rahoituksen kysyntä kasvussa, mikä tukee talouden näkymiä. Myös vientiyrityksille on aukeamassa vaihtoehtoja Euroopasta ja uusilta markkinoilta, muistuttaa Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–12/2024: Talouden epävarmuus jarrutti yrityskauppoja18.3.2025 09:00:05 EET | Tiedote
Finnveran rahoittamien omistajanvaihdosten määrä oli alhaisimmalla tasollaan vuosiin. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin vuonna 2024 yhteensä 105 miljoonaa euroa. Maakunnista jyrkin pudotus oli Uudellamaalla, jossa vuosi 2024 oli omistajanvaihdoksissa poikkeuksellisen hiljainen.
Itä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus notkahti Itä-Suomen alueella – rahoitus omistajanvaihdoksiin kasvoi13.3.2025 09:29:32 EET | Tiedote
Finnveran Itä-Suomen alueen yrityksille myöntämän rahoituksen kasvu taittui vuonna 2024 ja laski vuoden 2022 tasolle. Suomen alavireinen talous, vientimarkkinoiden heikot näkymät ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttivat alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituskysynnän varovaisuuteen. Vaikka talouden pohjakosketuksen uskotaan olevan jo takana päin, ei Itä-Suomessa yritysten investoinnit eikä rahoituksen kysyntä kääntynyt vielä vuoden 2024 lopulla kasvuun. Itä-Suomen maakunnista vain Pohjois-Savossa Finnveran rahoituksen myöntäminen kasvoi edellisvuodesta. Muissa Itä-Suomen maakunnissa myönnetyn rahoituksen volyymit laskivat.
Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran osarahoittamat investoinnit laskivat selvästi alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä investointirahoitus kasvoi hieman12.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 154 miljoonaa euroa (155). Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy erityisesti Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa järjestämän investointirahoituksen voimakkaana laskuna edellisvuodesta alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä investointien rahoitus hieman kasvoi, vaikka kokonaisrahoitus laski. Talouden alavireestä kertoo se, että myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski maakunnissa viidenneksen edellisvuoden tasosta. Talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella näyttää siirtyvän vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme