Asiantuntijat vastustavat rutiininomaista eturauhassyövän seulontaa

Eturauhassyövän rutiininomaista seulontaa ei tulisi järjestää, koska PSA-testiin perustuva seulonta tuottaa korkeintaan vähäistä hyötyä ja sillä on selviä haittoja. Lääkäreistä, tutkijoista ja maallikoista koostuvan paneelin kannanotto on julkaistu arvostetussa The BMJ -tiedelehdessä. Kannanottoa tukee myös samassa lehdessä julkaistut meta-analyysi ja pääkirjoitus.

Prostataspesifisen antigeenin mittaaminen eli PSA-testi on ainoa tällä hetkellä laajasti käytössä oleva eturauhassyövän seulontamenetelmä, ja sitä käytetään monissa maissa. Seulonta on kuitenkin kiistanalaista, koska se aiheuttaa huomattavan paljon ylidiagnosointia ja tarpeetonta hoitoa.

– Eturauhassyövän PSA-seulonnasta on ollut paljon eriäviä näkemyksiä. Aiemmin tänä vuonna julkaistiin Amerikan lääkäriliiton arvostetussa JAMA-julkaisusarjassa kaikkien aikojen laajin PSA-seulontatutkimus, brittiläinen CAP-tutkimus. Sen vuoksi katsottiin tarpeelliseksi koota kansainvälinen asiantuntijaryhmä arvioimaan asiaa, kertoo ryhmän puheenjohtajana toiminut dosentti Kari Tikkinen Helsingin yliopistosta ja yliopistollisesta sairaalasta.

Ryhmä koostui kliinistä työtä tekevistä lääkäreistä, tutkimusmetodologiaan perehtyneistä asiantuntijoista ja potentiaalisista potilaista eli miehistä, joilla on eturauhassyövän riski. Ryhmä analysoi GRADE-metodologian avulla viimeisimmän käytettävissä olevan tutkimustiedon selvittääkseen PSA-seulontojen hyödyt ja haitat. Analyysin perustana olevissa kliinisissä tutkimuksissa oli ollut mukana yli 700 000 miestä.

Tulokset osoittivat, että PSA-seulonta vähensi vähän tai ei lainkaan eturauhassyöpäkuolemia. Seulonnan haitat olivat ilmeiset, sillä testaus johti usein tarpeettomiin hoitoihin.

Tulosten perusteella asiantuntijapaneeli vastustaa rutiininomaisten PSA-seulontojen tarjoamista. Paneeli toteaa, että saatuaan riittävän tiedon seulontoja koskevasta tutkimusnäytöstä useimmat miehet kieltäytyvät seulonnasta, koska sen hyödyt ovat niin vähäiset ja epävarmat ja haitat niin ilmeiset.

Asiantuntijat kuitenkin huomauttavat, että on olemassa joukko miehiä, jotka haluavat PSA-testauksen esimerkiksi sen vuoksi, että suvussa on esiintynyt eturauhassyöpää. Jos potilas on kiinnostunut testauksesta, lääkärin tulee käydä hänen kanssaan keskustelu testin mahdollisista hyödyistä ja haitoista.

– Puhumme jaetusta päätöksenteosta, jossa ratkaisun aidosti tekevät potilas ja lääkäri yhdessä, Tikkinen sanoo.

– Rutiininomaista seulontaa emme suosittele. On todennäköistä, että miehet, joilla on tavanomaista korkeampi eturauhassyövän riski esimerkiksi sukuhistorian takia, päättävät hyötyjä ja haittoja koskevan keskustelun jälkeen teettää PSA-testin useammin kuin he, joilla sukuhistoriaa ei ole. Testin tekemistä ei siis pidä miehiltä kieltää, mutta on tärkeää, että he tietävät mitä ollaan tekemässä, Tikkinen toteaa.

Asiantuntijapaneelin kannanottoa tukee myös Cambridgen yliopiston professori Martin Rolandin, Oxfordin yliopiston professori David Nealin ja eturauhassyöpäpotilas Richard Buckleyn samassa lehdessä julkaistu pääkirjoitus.

Lisätietoja:

Suomen Akatemian kliininen tutkija, dosentti Kari Tikkinen, Helsingin yliopisto ja HUS
Sähköposti: kari.tikkinen@gmail.com (ensisijaisesti yhteydenotot sähköpostitse)
Puh. 050 525 0971

Viitteet:

Prostate cancer screening with prostate-specific antigen (PSA) test: a systematic review and meta-analysis. Dragan Ilic & al, The BMJ, 5th Sept, 2018. https://www.bmj.com/content/362/bmj.k3519 

Prostate specific antigen (PSA) screening for prostate cancer: a clinical practice guideline. Kari A O Tikkinen & al, The BMJ, 5th Sept, 2018.  https://www.bmj.com/content/362/bmj.k3581  

What should doctors say to men asking for a PSA test? Martin Roland & al, The BMJ, 5th Sept, 2018. https://www.bmj.com/content/362/bmj.k3702

****************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043