
Paljon digipelaaville tarjolla uudenlaista tukea pelaamisen vähentämiseen

-Ryhmäläisten ideoiden mukaan uusia juttuja kokeillaan rennolla asenteella ja omaa arkea ajatellen. Kukaan ei painosta pelaamisen lopettamiseen, vaan ryhmässä voidaan myös pelata yhdessä. Tarkoituksena on ideoida uutta tekemistä pelaamisen rinnalle ja tutustua toisiin ihmisiin, joilla on samankaltaisia kiinnostuksen kohteita. Vertaisryhmä voi myös tarjota yhteisöllisyyden ja kyvykkyyden kokemuksia, joita pelimaailma on aikaisemmin tarjonnut. Näitä kokemuksia jokainen ihmisistä tarvitsee voidakseen hyvin, toteaa Digipelirajat’on-hankkeen päällikkö Terhi Mustonen.
Digipelirajat’on tekee tiivistä yhteistyötä digipeliharrastajien sekä ongelmallisesti pelanneiden nuorten aikuisten kanssa. Toiminnan keskeinen ajatus on, että ryhmissä on mukana vertaisvalmentajia, joilla on omakohtainen kokemus aktiivisesta pelaamisesta ja tai ongelmallisesta digipelaamisesta.
Digipelejä paljon pelaaville suunnatut toiminnalliset DPR Bootcamp -ryhmät käynnistyvät syyskuun puolivälissä neljällä eri paikkakunnalla. Myöhemmin syksyllä käynnistyvät myös ongelmallisesti pelaaville suunnatut DPR Ctrl -keskusteluryhmät, joissa tähdätään merkittävään digipelaamisen vähentämiseen tai lopettamiseen.
Lisätietoja alkavista ryhmistä: http://digipelirajaton.fi/vertaisuutta/
Sosped-säätiön alainen Digipelirajat’on-hanke tarjoaa tietoa ja vertaistukea ongelmallisesti digipelaaville ja heidän läheisilleen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MustonenHankepäällikkö
Puh:044 293 9497terhi.mustonen@sosped.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Sosped-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö. Säätiö edistää yksilön hyvinvointia vertaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden keinoin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sosped Säätiö
Tuore hanke edistää ulkomaalaistaustaisten seksuaaliterveyttä uusilla keinoilla20.9.2018 09:00:00 EEST | Tiedote
VIGOR-hanke tarjoaa ulkomaalaistaustaisille uudenlaista tukea ja toimintaa seksuaaliterveyden edistämiseksi. Tiedon levittämiseen käytetään ulkomaalaistaustaisia koulutettuja mentoreita, ja esimerkiksi vessoja. Hankkeen tärkeyttä ja tarpeellisuutta peräänkuuluttavat myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Ammattilaiset kokevat, että seksuaaliterveyskysymysten käsitteleminen on haastavaa, kun asiakkaan kulttuuri on vieras.
Myös läheiset tarvitsevat tukea rahapeliongelman käsittelemiseen19.9.2018 09:00:00 EEST | Tiedote
Arvioiden mukaan ongelmallisen pelaamisen haitallisista vaikutuksista kärsii pelaajan ympärillä jopa 6-8 läheistä. Läheisten ohella rahapeliongelma saattaa heijastua esimerkiksi työyhteisöön. Rahapelaajan läheiset ottavat usein liikaa vastuuta tilanteen ratkaisemisesta, ja saattavat itsekin oireilla voimakkaasti. Tästä huolimatta harva läheinen osaa hakea apua.
Yksi lause voi muuttaa kaiken – merkityksellisillä kohtaamisilla suuri vaikutus rahapeliongelman taltuttamiseen11.9.2018 07:00:00 EEST | Tiedote
Merkitykselliset kohtaamiset voivat auttaa ongelmallisesti pelaavaa hakeutumaan avun pariin tai vähentämään pelaamistaan. Vertaistukiryhmissä kohtaamiset syventyvät, kun rahapelaajat ja heidän läheisensä pääsevät jakamaan kokemuksiaan saman kokeneiden kanssa. Pelirajat'on-toiminnan tekemä selvitys osoittaa, että ymmärrys toimii syyllistämistä tehokkaammin.
Uusi diagnoosi tekee Pelihäiriön näkyväksi – digipeliriippuvuuteen on ollut vaikea saada apua25.6.2018 09:00:00 EEST | Tiedote
Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi Pelihäiriön digipeliriippuvuuden määritelmänä tulevaan ICD-11-tautiluokitukseen. Digipelihäiriöön perehtyneiden asiantuntijoiden mukaan virallinen diagnoosi on odotettu uudistus, joka edesauttaa tulevaa tutkimusta sekä avun ja tukimuotojen kehittämistä.
"Kaikki oli toissijaista pelaamisen rinnalla" – tuore tutkimuskatsaus pureutuu ongelmalliseen digipelaamiseen25.10.2017 09:59:53 EEST | Tiedote
Suurimmalle osalle nuorista aikuisista digipelaaminen on harrastus muiden joukossa. Kuitenkin arviolta 8-12 prosenttia pelaa ongelmallisesti. Varoitusmerkkejä ovat vaikeudet opiskelussa, työssä ja ihmissuhteissa sekä fyysisten tarpeiden laiminlyönti. Tukea ongelmallisen digipelaamisen käsittelyyn on ollut vaikea löytää, koska ilmiöön on herätty Suomessa vasta viime vuosina.