Matka Merkuriukseen alkaa nyt

Parikymmentä vuotta ovat tutkijat Euroopassa ja Japanissa työskennelleet päämääränään tämä: BepiColombo laukaistaan avaruuteen, ja se matkaa kohti Merkurius-planeettaa. Tällä hetkellä miehittämättömän aluksen laukaisuajankohdaksi on arvioitu varhaisaamua lauantaina 20.10.2018.
– Merkurius antaa meille uutta tietoa aurinkokunnan synnystä ja kehityksestä. Ja planeetoista, jotka kiertävät lähellä omaa tähteään. Samalla saamme tällä tutkimusretkellä mahdollisuuden testata Einsteinin suhteellisuusteoriaa, sanoo apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta, joka johtaa puhetta Merkurius-illassa Tiedekulmassa tiistaina 25.9. kello 17.
Kahdesta luotaimesta koostuva BepiColombo kiertää Merkuriusta vähintään vuoden ajan. Sen tehtävänä on tutkia planeetan rakennetta, geologiaa ja koostumusta, sekä sen magneettikentän alkuperää ja lähiavaruutta.
Luotainpari laukaistaan avaruuteen Kourousta, Ranskan Guayanasta.
Bepissä näkyy suomalainen avaruusosaaminen
BepiColombo on tekninen ja tieteellinen taidonnäyte. Sen lisäksi, että BepiColombo on kunnianhimoinen missio, se on suomalaisittain hyvin kiinnostava. Monet tutkijat Suomessa osallistuvat luotaimen tieteellisten mittausten analysointiin, ja ennen kaikkea: sen mukana lentää suomalaista huipputeknologiaa.
– Eurooppalainen ”Bepi” tutkii pääosin Merkuriuksen pintaa ja sen lähistöä. Japaninlainen ”Mio” kartoittaa planeetan magneettikehää ja aurinkotuulta. Bepin ja Mion pitää selvitä seitsemän vuoden matkasta läpi sisemmän aurinkokunnan ja kestää hurjia olosuhteita lähellä Aurinkoa. – Ja Bepin mukana lentää myös meidän omaa suomalaista huipputeknologiaa, kertoo dosentti Juhani Huovelin Helsingin yliopistosta.
Hän on yksi BepiColombon avainhenkilöistä ja sen SIXS-instrumentin päätutkija. SIXS mittaa Auringosta saapuvaa röntgensäteilyä, elektroneja ja protoneja.
Merkurius on planeetoista lähimpänä Aurinkoa
Olosuhteet Merkuriuksessa ovat hurjat. Lämpötila vaihtelee polttavasta jäätävään. Säteily auringosta tulee Merkuriukseen kymmenen kertaa voimakkaampana kuin Maahan, ja kuumimmillaan asteita planeetan pinnalla on yli 400. Koska Merkuriuksessa ei oikeastaan ole ilmakehää ja sen pyörähdysaika on pitkä, 59 Maan vuorokautta, planeetalla on kuitenkin paikoitellen lähes 200 miinusastetta pakkasta, jäätäkin.
Merkurius on siis karu ja kivinen. Sen pinta muistuttaa Kuun kraattereiden peittämää pintaa. Tuulta, pilviä, sateita tai myrskyjä ei ole.
– Yksi tutkijoita kummastuttava asia on Merkuriuksen magneettikenttä. Pienillä planeetoilla ei ole yleensä merkittävää magneettikenttää, ja siksi magneettikentän löytyminen oli aikoinaan yllätys, aurinkotuulen tutkijana tunnettu Emilia Kilpua sanoo.
Merkuriuksen magneettikentässä on lisäksi mielenkiintoisia epätasaisuuksia. Kenttä on noin kolme kertaa voimakkaampi planeetan pohjoisella kuin eteläisellä pallonpuoliskolla.
Merkurius-ilta Tiedekulmassa ti 25.9 klo 17-19
Yleisö on lämpimästi tervetullut Tiedekulmaan tiistaina 25.9. kello 17-19 kuulemaan BepiColombon tarinaa ja sen kirjoittajia. Miten idea luotainparista Merkuriukseen sai alkunsa ja miten tämä haastava hanke eteni? Miksi BepiColombo joutuu kiertelemään avaruudessa niin pitkään päästäkseen perille? Mitä yllättävää tutkijat uskovat löytävänsä? Tilaisuudessa puhuvat Emilian Kilpuan lisäksi dosentti Juhani Huovelin, Turun yliopiston professori Rami Vainio, joka vastaa SIXS:in hiukkasilmaisimesta, Helsingin yliopiston professori Karri Muinonen, joka on brittiläisen MIXS instrumentin toinen päätutkija, sekä Maria Genzer (Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö ja SIXS:in projektipäällikkö) ja planeettoja tutkivat Riku Järvinen (Aalto yliopisto ja Ilmatieteen laitos) ja Erika Palmerio Helsingin yliopistosta.
Kuvat:
Pääkuva: Taiteilijan näkemys BepiColombosta lähellä Merkuriusta. Alus: ESA/ATG medialab; Mercury: NASA/JPL
Sivukuva: SIXS, ESA:n luotaimen tiedeinstrumentti, ESA/ATG medialab
Yhteystiedot:
Apulaisprofessori Emilia Kilpua, Helsingin yliopisto, emilia.kilpua@helsinki.fi, 050 415 5358
Dosentti Juhani Huovelin, Helsingin yliopisto, juhani.huovelin@helsinki.fi, 050 584 1449
Lue lisää:
Euroopan avaruusjärjestön, ESA:n, tiedote 31.8.2018 BepiColombo science orbiters stacked together, http://www.esa.int/Our_Activities/Space_Science/BepiColombo/BepiColombo_science_orbiters_stacked_together
Merkurius-missio BepiColombo valmiina matkaan, https://blogs.helsinki.fi/ekilpua/2018/05/09/merkurius-missio-bepicolombo-valmiina-matkaan/, Juhani Huovelinin ja Emilia Kilpuan kirjoitus Kilpuan blogissa https://blogs.helsinki.fi/ekilpua/
Tutkimusretki Merkuriukseen on alkamassa, https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/tutkimusretki-merkuriukseen-on-alkamassa
Merkurius-ilta yliopiston tapahtumakalenterissa: https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&q=&_ga=2.92961757.1119062324.1537168259-1410709241.1536748403#.W6CbyE0UmpU
Seuraa lähtövalmisteluja ESA:n sivuilta: BepiColombo, http://sci.esa.int/bepicolombo/
Seuraa Twitterissä: @BepiColombo, @Bepi_ESA
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhuviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiblogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme