Ruoka- ja vaateyritysten avoimuus on kasvanut

- Kaikki suuret elintarvike- ja vaateyritykset puhuvat vastuullisuudesta, mutta edelleen on suuria eroja siinä, miten tarkasti yritykset kertovat toimistaan esimerkiksi pakkotyön ja muiden ihmisoikeusloukkausten kitkemiseksi. Trendi on se, että ihmisoikeusriskien avoin huomioiminen alkaa olla yrityksille kilpailuetu eikä rasite, kertoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi.

Koska tiedot kerättiin yritysten vuosi- ja vastuullisuusraporteista ja verkkosivuilta, vertailussa korostuu se, miten yritykset viestivät ihmisoikeusvaikutuksistaan ja -työstään. Vertailun tehnyt Reilu kauppa ry pyrkii kannustamaan yrityksiä kertomaan tuotantoketjujensa haasteista ja vastuullisuustyöstään yhä läpinäkyvämmin.

Vertailun parhaat ovat avoimia ja tekevät töitä epäkohtien korjaamiseksi

Reilu kauppa ry:n vertailun perusteella omien toimitusketjujen ihmisoikeusriskien myöntäminen on yksi merkittävistä edistysaskeleista yritysten vastuullisuustyössä ja -viestinnässä.

- Jokaisessa tuotantoketjussa on ihmisoikeusriskejä, joita liiketoiminta saattaa vähentää, ylläpitää tai pahentaa. Tämä pätee kaikkialla ja erityisesti, jos tuotantoketju ulottuu Aasiaan, Afrikkaan tai Latinalaiseen Amerikkaan, Nahi kertoo.

Esimerkiksi Marimekko, Stockmann ja Tokmanni nimeävät omien tuotantoketjujensa vakavimmat ihmisoikeusriskit vastuullisuusraporteissaan. Marimekko toteaa, että ”suurimmiksi ihmisoikeusriskeiksi olemme tunnistaneet lapsi- ja pakkotyövoiman käytön puuvillan tuotannossa sekä tuotannon työolot, kuten perustarpeisiin riittämättömän palkkauksen, kohtuuttomat työajat ja terveydelle haitalliset työmenetelmät”.

- Ihmisoikeusriskien myöntäminen on tärkeää, koska se edistää niiden vähentämistä ja lisää muiden yritysten, kuluttajien ja poliittisten päättäjien tietoisuutta, Nahi summaa.

- Kaikkia ihmisoikeusriskejä ei pysty poistamaan. Reilu kauppa -sertifiointikaan ei kokonaan poista riskejä, edes lapsityövoiman hyväksikäytön osalta, vaikka me valvomme, tuemme ja koulutamme viljelijöitä ja esimerkiksi parannamme lasten koulunkäyntimahdollisuuksia. Oleellista on tunnistaa ja myöntää riskit, valvoa ihmisoikeuksien toteutumista ja puuttua epäkohtiin, kun niitä löytyy, Nahi jatkaa.

Vaateyritykset pidemmällä

Kokonaisuudessaan vaateyritykset ovat ihmisoikeustyössä elintarvikeyrityksiä pidemmällä.

Verrattuna elintarvikkeita tuottaviin yrityksiin, vaateyritykset ovat huomattavasti avoimempia siitä, missä heidän tuotteensa ja raaka-aineensa tuotetaan ja mitä haasteita työntekijöiden kohtelussa on. Ne myös käyvät tiiviimpää vuoropuhelua toimittajiensa kanssa, ovat solmineet enemmän kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja vastuullisuusaloitteiden kanssa ja osallistuvat useampiin kehityshankkeisiin ongelmien vähentämiseksi.

- Meidät yllätti, että toimialojen välinen ero on näinkin selvä. Kuluttajilta ja sijoittajilta tuleva paine voi olla vaateyrityksillä kovempi, koska vaatteet tuotetaan riskimaissa loppuun asti. Mutta moni elintarvikeyrityskin ostaa raaka-aineensa suoraan riskimaista, Nahi huomauttaa.

Yritysvastuusäännöt ovat epäreiluja ja epäselviä

Vertailun tulokset myös tukevat ajatusta, että Suomeen tarvitaan yritysten ihmisoikeusvastuuta selkiyttävä yritysvastuulaki.

Suurimmilla eurooppalaisilla pörssiyrityksillä on nykyään velvollisuus viestiä ihmisoikeustoimistaan vuosittain. Suomessa kirjanpitolakiin kirjattu velvoite on astunut voimaan tänä vuonna ja koskee yli 500 henkilöä työllistäviä pörssiyrityksiä sekä pankki- ja vakuutusyhtiöitä, joiden liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa.

- Yritysvastuuviestintää ohjaavat säännöt ovat löyhiä ja siksi vastuullisuusraportoinnin taso vaihtelee. Yrityksen toiminnan ihmisoikeusvaikutukset kuitataan jopa pelkällä ”ihmisoikeusriskit ovat tuotantoketjuissa ja liittyvät työoloihin”, Nahi kertoo.

- Kuluttajan näkökulmasta on aivan kummallista, että läpinäkyvyyttä odotetaan vain pörssiyrityksiltä, mutta ei suurimmiltakaan osuuskunnilta tai listaamattomilta osakeyhtiöiltä. Miksi vaikkapa Stockmannin pitää kertoa vastuullisuudestaan, mutta S-ryhmälle se on nyt lain mukaan vapaaehtoista, Nahi kysyy.

Taustaa vertailusta

• Vertailussa ovat mukana suurimmat Suomessa toimivat elintarvike- ja vaateyritykset:
  • Viisi suurinta kauppaketjua, jotka ovat myös suuria elintarvikkeiden ja vaatteiden teettäjiä: Kesko, Lidl Suomi, S-ryhmä, Stockmann ja Tokmanni.
  • Kymmenen suurinta elintarvikkeita tuottavaa yritystä: Altia, Apetit, Arla, Atria, Fazer, Hartwall, HKScan, Olvi, Paulig ja Valio
  • Seitsemän suurta vaatteita tuottavaa yritystä: Dressmann, Halonen, H&M, KappAhl, Luhta, Marimekko ja Reima
  • Näkyvää vastuullisuusviestintää tekevä kodintekstiiliyritys Finlayson
• Vertailu perustuu kansainvälisesti sovituille periaatteille yritysten ihmisoikeusvastuusta, erityisesti YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeville ohjaaville periaatteille vuodelta 2011.
• Yrityksille tarjottiin mahdollisuus kommentoida arvioita ennen julkaisua ja yhtä lukuun ottamatta jokainen yritys hyödynsi tätä mahdollisuutta.
• Lisätietoja vertailun metodologiasta: https://reilukauppa.fi/vertailun-metodologiasta/
• Video yritysten ihmisoikeusvastuusta: https://www.youtube.com/watch?v=BCoL6JVZHrA
• Video vakavimpien ihmisoikeusvaikutusten myöntämisestä: https://vimeo.com/154834462