Asumisoikeuslakia ei tule lakaista maton alle

Ympäristöministeriön tiedotteessa 1.10.2018 kerrottiin, että ASO-lakia ei uudisteta tällä hallituskaudella siitä huolimatta, että asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen omana itsenäisenä hallintamuotonaan on kirjattu Juha Sipilän hallitusohjelmaan.

Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen toi asian esiin jo edellisviikonloppuna puheenvuorossaan Vuokralaispäivillä. Tiilikainen totesi, että koska järjestelmän uusiminen on niin hankalaa, on sen sijaan lähdetty selvittämään innolla uutta osuuskuntamallia kohtuuhintaisen asumisen kehittämiseksi.

Osuuskuntamalli voi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei voi olla niin, että asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen jätetään sikseen vain, koska kehittäminen koetaan poliittisesti hankalaksi.

Lähes 50 000 asoasunnossa asuu jo reilusti yli satatuhatta asukasta, ja kuten Tiilikainenkin tiedotteessa totesi, asoasuminen on vakiinnuttanut asemansa yhtenä kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehtona. Asuntojen käyttöaste on erittäin korkea ja asukkaiden vaihtuvuus selvästi vähäisempää kuin kaikissa suomalaisissa asumismuodoissa keskimäärin.

Asoasuminen voisi kuitenkin olla vielä parempi järjestelmä ja palvella vielä isompaa asukasmäärää, jos järjestelmää kehitettäisiin. Kaikkia toimintoja pitää kehittää ajan tarpeiden mukaan, niin myös asojärjestelmää, joka luotiin vuonna 1991. Maailma on kovasti muuttunut 27 vuodessa.

Luonnos asumisoikeuslain uudistamista koskevaksi hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella keväällä 2017.  Luonnoksessa oli erittäin tarpeellisia muutosehdotuksia muun muassa asukasvalintaan liittyen. Valtakunnallinen järjestysnumero, numeroiden määräaikaisuus ja asukasvalintapäätösten siirtäminen kunnilta omistajayhteisöihin parantaisivat hakijoiden mahdollisuuksia saada tarvitsemansa asunto nopeammin.

Lakiuudistuksen siirtyminen jälleen kerran hamaan tulevaisuuteen on erittäin huono asia erityisesti asunnonhakijoiden ja asukkaiden kannalta. Koska Asokotien kaltaisessa yleishyödyllisessä yhtiössä asukkaiden ja yhtiön edut ovat yhteneviä, uudistuksen viipyminen on myös yhtiön kannalta haitallista.

Tiedämme, että lakiuudistushanke muodostui mahdottomaksi siitä syystä, että tietyille poliittisille tahoille oli ylikäymättömän vaikeaa hyväksyä lakiluonnoksessa ollutta asosopimuksen irtisanomissuojan heikentämistä edes poikkeuksellisissa ääritapauksissa, joissa talolla ei olisi kysyntää nimenomaan asumisoikeuskohteena.

Asokotien kannalta tuo lainkohta ei olisi ollut ehdoton kynnyskysymys, koska talojen myynti tai vuokrataloiksi muuttaminen eivät kuulu strategisiin vaihtoehtoihimme. Me omistamme taloja pitkäjänteisesti ja kehitämme toimintaamme siten, että talot pysyvät asuttuina ja taloudellisesti kannattavina.

Tavoitteemme on luoda asukkaille turvallisia asumisyhteisöjä, joiden edistämiseksi tarvittaisiin myös mainittua lakiuudistusta.

Nyt hyvän asian edistäminen on jäänyt vääristä seikoista kiinni. Asia ei tällä hallituskaudella etene, mutta täytyy toivoa, että seuraava hallitus ymmärtää asumisoikeuslain uudistamisen tarpeen. Lakia koskeva esitysluonnos sisältää eräitä ongelmallisia, korjaamista vaativia kohtia, mutta myös niin paljon hyvää, että uudistusta on syytä jatkaa tehdyn valmistelutyön pohjalta. Näin tuleva hallitus voi halutessaan nopeastikin saada uudistuksen maaliin.

Pääkaupunkiseudulla asoasuntojen käyttövastikkeet ovat huomattavasti edullisempia kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat.

Suurin ero on Helsingissä, jossa markkinavuokrat olivat vuosi sitten 34 prosenttia asoasunnoista maksettavia käyttövastikkeita korkeammat. Espoossa keskimääräinen markkinavuokra oli 22 prosenttia ja Vantaalla 20 prosenttia keskimääräistä käyttövastiketta korkeampi. Tiedot ilmenevät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen marraskuussa 2017 julkaisemasta asuntomarkkinakatsauksesta.

Jo pelkästään noiden lukujen kautta asumisoikeusjärjestelmän edut ovat kristallinkirkkaita huutavan asuntopulan ja korkeimpien asumiskustannusten alueilla. Pääkaupunkiseudulla asuntojemme taloudellinen käyttöaste onkin tällä hetkellä 98,75 prosenttia.

Asojärjestelmä on erinomainen keino tuottaa markkinoille lisää kohtuuhintaisia asuntoja myös tulevaisuudessa. Asumisoikeusasunnot ovat kysyttyjä ja vastaavat myös yhteiskunnan tarpeeseen kohtuuhintaisen asuntotuotannon osalta. Asojärjestelmän kehittämistä ei kannata lakaista maton alle.