Kysely: Suomalaiset suosivat omaa asuntolainaa taloyhtiölainan sijaan
9.10.2018 10:01:53 EEST | Danske Bank A/S, Suomen sivuliike | Tiedote
Suurin osa suomalaista haluaa maksaa taloyhtiölainan pois uuden asunto-osakkeen ostamisen yhteydessä. Danske Bankin YouGovilla teettämän tutkimuksen mukaan 53 prosenttia maksaisi vähintään melko varmasti pois oman osuutensa taloyhtiölainasta asunnon oston yhteydessä omalla asuntolainallaan. Kysymykseen kantaa ottaneista vastaajista kolme neljännestä maksaisi yhtiölainan pois todennäköisesti tai melko todennäköisesti.
Tätä tukee myös Danske Bankin tilastot, joiden mukaan vain noin 10 prosentille lainanottajista jää myös taloyhtiölainaa.
”Taloyhtiölainan maksaminen pois on järkevää monesta syystä. Taloudellisten syiden lisäksi on hyvä muistaa, että oma laina joustaa paremmin oman talouden mukaan kuin taloyhtiölaina”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Kuluttajalle oma asuntolaina on edullisempi myös korkovähennysoikeuden ja marginaalin osalta. Suomen Pankin tilastojen mukaan asuntolainojen marginaalit ovat olleet nyt noin vuoden ajan matalampia kuin taloyhtiölainojen.
Suomalaiset pyrkivät maksamaan myös tonttiosuuden pois, jos se on mahdollista. Vastaajista 41 prosenttia maksaisi tonttiosuuden omalla lainalla, jos se olisi mahdollista.
Putkiremontti suurin kysymys
Danske Bank tutki kyselytutkimuksella myös sitä, mihin asunnonostajat kiinnittävät huomiota taloyhtiössä asuntoa ostaessaan ja miten he pyrkivät tietoa keräämään.
Taloyhtiön taloudellisista ja kuntoon liittyvistä ostokriteereistä keskeisin on putkiremontin tilanne. Sen valitsee kahden tärkeimmän joukkoon useampi kuin joka toinen. Lähes samalle tasolle nostetaan taloyhtiön lainojen määrä ja taloudellinen tilanne. Sijoitusasuntojen määrää taloyhtiössä pitää tärkeänä vain kuusi prosenttia vastaajista.
”Putkiremontin aikaiseen asumismukavuuteen ja sen kustannukseen liittyvä tieto on hyvin kuluttajien tiedossa. On tärkeää, että kuluttajat pystyvät arvioimaan taloyhtiöiden taloutta kokonaisuutena. Remontit täytyy hoitaa kaikissa taloyhtiössä”, sanoo Kuoppamäki.
Taloyhtiön talouden tarkastelussa suomalaiset luottavat lähipiiriinsä. Lähes joka viides kävisi taloyhtiön paperit läpi vain itse. Erityisesti miehet vastaavat näin. Nuorin ikäluokka on epävarmin ja heistä selvästi muita harvempi kävisi paperit läpi ilman apua. Eniten apua kysyttäisiin perheenjäseniltä, joilta pyytäisi apua 36 prosenttia niistä, jotka haluavat apua taloyhtiöiden papereiden arviointiin.
Tietoa tutkimuksesta
- Kyselyyn vastasi yhteensä 1011 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.
- 53 prosenttia maksaisi vähintään melko varmasti oman osuutensa taloyhtiölainasta pois, jos ostaisivat asuntoa nyt. 41 prosenttia maksaisi mahdollisen tonttiosuuden pois, jos se olisi mahdollista.
- Taloyhtiön taloudellisista ja kuntoon liittyvistä ostokriteereistä keskeisin on putkiremontin tilanne, jonka valitsee kahden tärkeimmän joukkoon useampi kuin joka toinen. Lähes samalle tasolle nostetaan taloyhtiön lainojen määrä / taloudellinen tilanne.
- Julkisivuremontin tilannetta tai sijoitusasuntojen määrää ei juuri nosteta näiden vaihtoehtojen joukossa kahden kärkeen.
- Miehet nostavat ykköseksi taloyhtiön lainojen määrän / taloudellisen tilanteen, naiset putkiremontin. Nuorimmilla korostuvat hieman muita enemmän vastikkeet, eli ne asiat, joilla on välitön vaikutus.
- Niillä, jotka ovat ostaneet taloyhtiöstä asunnon viimeisen viiden vuoden aikana, putkiremontti jää niukasti toiseksi ja taloyhtiön lainamäärä / taloudellinen tilanne on tärkein kriteeri.
- Lähes joka viides kävisi taloyhtiön paperit läpi vain itse. Erityisesti miehet vastaavat näin. Nuorin ikäluokka on epävarmin ja heistä selvästi muita harvempi kävisi paperit läpi ilman apua. Joka kolmas kääntyisi perheenjäsenen ja kiinteistönvälittäjän puoleen. Pankilta apua kysyisi joka neljäs apua kaipaava
Yhteyshenkilöt
Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki, Danske Bank, pasi.kuoppamaki@danskebank.fi, 050 424 0025
Lehdistöpäällikkö Josi Tikkanen, Danske Bank, josi.tikkanen@danskebank.fi, 050 326 9701
Tietoja julkaisijasta
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi
Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Olemme yli 145 vuoden ajan auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa. Tarjoamme henkilö-, yritys- ja instituutioasiakkaille pankkipalveluiden lisäksi henki- ja eläkevakuutuksia, varainhoitoa, kiinteistönvälitys- ja leasing-palveluita.
Haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa kaikille sidosryhmillemme - asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme – ja tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, joka auttaa tekemään taloudellisista päätöksistä ja arjen pankkiasioinnista helppoa.
Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. www.danskebank.com
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Päivittämätön puhelin on riski digihuijausten aikakaudella23.4.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Tekoälyn yleistyminen ja rikollisten ammattimaistuminen ovat lisänneet digihuijauksia merkittävästi, ja huijausten tunnistaminen on käynyt entistä vaikeammaksi. Yksi suurimmista riskitekijöistä digiasioinnissa ovat päivittämättömät älypuhelimet ja käyttöjärjestelmät. Danske Bank on aloittanut yhteistyön Elisan kanssa mahdollistaakseen asiakkailleen ajantasaisia digitaalisia asiointilaitteita sekä tukea niiden turvalliseen käyttöön.
Vanhemmilta saatava tuki asettaa ensiasunnon ostajat eriarvoiseen asemaan16.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Valtaosa suomalaisnuorista haluaisi omistaa asunnon. 40 prosenttia toteuttaa haaveensa vanhempien tuella, mikä nostaa esiin kysymyksen nuorten yhdenvertaisista mahdollisuuksista päästä kiinni omistusasumiseen. Tällä hetkellä omaan asuntoon säästää yhä harvempi.
Danske Bankin ja Secton kumppanuus nostaa yritysautokantojen palvelut uudelle tasolle9.4.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Danske Bank tuo markkinoille uudenlaisen yritysten autoleasingratkaisun yhteistyössä Secto Automotiven kanssa. Ratkaisu yhdistää joustavan rahoituksen ja Secton digitaaliset hallinta- ja raportointipalvelut, mikä mahdollistaa yritysautokantojen kustannusten ja ympäristövaikutusten läpinäkyvän seurannan ja huippuluokan asiakaskokemuksen.
Danske Bank: Valtaosa nuorista tavoittelee edelleen omistusasuntoa25.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Danske Bankin tuoreen Ensiasunnon ostajat 2026 -kyselytutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisnuorista haluaa edelleen omistaa asunnon. Asunnon hankkimista harkitsee 32 prosenttia vastaajista, jotka eivät ole koskaan omistaneet asuntoa. Niistä 68 prosentista, jotka eivät nyt harkitse asunnon ostamista, 86 prosenttia haluaisi kuitenkin joskus omistaa asunnon. Tutkimuksessa selvitettiin 18–39-vuotiaiden näkemyksiä ensiasunnon ostamisesta ja omistamisesta.
Suhdannekatsaus: Talous on vihdoin kääntynyt kasvuun4.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomen talous nousi viimeisellä vuosineljänneksellä taantumasta ja kääntyi kasvuun. Danske Bank ennustaa talouskasvun kiihtyvän edelleen kuluvana vuonna. Pankki pitää ennusteensa likimain ennallaan ja arvioi kokonaistuotannon kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2026 ja 1,9 prosenttia vuonna 2027. Lähi-idän konfliktin ja energiamarkkinoiden häiriöiden pitkittyminen on keskeinen riski ennusteelle, mutta tässä kohtaa pankki arvioi vaikutusten jäävän tilapäisiksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme