Raskaudenaikainen elintapaneuvonta vaikuttaa positiivisesti naisten terveyteen myös synnytyksen jälkeen

Raskausdiabetes todetaan Suomessa peräti 18 prosentilla raskaana olevista. Sekä äitiä että lasta koskettavien raskaudenaikaisten vaikutusten lisäksi se kertoo myös äidin tulevasta seitsenkertaisesta diabetesriskistä. RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy elintavoin) -tutkimuksessa elintapaneuvonta vähensi raskausdiabeteksen ilmaantumista korkean riskin naisilla 36 prosenttia.

LL Emilia Huvisen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan elintapaneuvonta vaikutti myös synnytyksen jälkeiseen terveyteen. Ensimmäisen synnytyksen jälkeisen vuoden aikana neuvontaryhmässä oli sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä 82 prosenttia vähemmän kuin verrokkiryhmässä. Diabetes tai sitä edeltävä sokeriaineenvaihdunnan häiriö todettiin 13 prosentilla verrokeista ja kolmella prosentilla neuvontaryhmään kuuluvista.

RADIEL-tutkimukseen (2008-2014) kutsuttiin korkean diabetesriskin naisia. Heidän painoindeksinsä oli yli 30 tai heillä oli aiemmin todettu raskausdiabetes. Yhteensä 724 naista satunnaistettiin jo ennen raskautta tai aivan alkuraskaudessa elintapaneuvonta- ja kontrolliryhmiin. Koulutetut hoitajat antoivat ruokavalio- ja liikuntaneuvontaa kolmen kuukauden välein ennen raskautta ja raskauden aikana, sekä kuusi viikkoa, kuusi ja 12 kuukautta synnytyksen jälkeen. Viisi vuotta synnytyksen jälkeen äidit ja lapset kutsuttiin seurantakäynnille (2013-2017).

Raskausdiabeteksen tausta on monimuotoinen

Raskausdiabeteksen taustalta löytyy moninaisia tekijöitä. Toisin kuin yleensä luullaan, se voi koskettaa myös normaalipainoisia naisia.

RADIEL-aineistossa keskiraskaudessa suurin raskausdiabeteksen ilmaantuvuus, 36 prosenttia, oli juuri normaalipainoisilla naisilla, joilla oli ollut aiempi raskausdiabetes, vaikka he alkuraskaudessa olivat aineenvaihdunnaltaan terveimpiä.

Raskaus on kuin kristallipallo, joka kertoo myös naisen tulevasta terveydestä. Raskausdiabeetikoilla on jatkossa seitsenkertainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. RADIEL-tutkimus oli ensimmäinen, jossa kiinnitettiin erityisesti huomiota myös normaalipainoisten naisten myöhempään terveyteen. Viisi vuotta synnytyksen jälkeen 15 prosentilla RADIEL-tutkimukseen osallistuneista naisista todettiin poikkeava sokeriaineenvaihdunta, ja 4 prosentilla oli jo tyypin 2 diabetes. Normaalipainoiset kuuluivat yhtä lailla riskiryhmään.

Metabolinen oireyhtymä todettiin kolmasosalla ylipainoisista naisista ja 11 prosentilla niistä, jotka olivat korkeintaan lievästi ylipainoisia ennen raskautta. Näillä aiemmin normaalipainoisilla naisilla metabolinen oireyhtymä ja/tai sokeriaineenvaihdunnan häiriö todettiin jo merkittävästi alhaisemmalla painoindeksillä. Lähes normaalista painoindeksistä huolimatta kehon rasvaprosentti ylitti yli puolella heistä lihavuuden rajan ja liittyi sairastavuuteen.

Sokeriarvojen seuranta tärkeää myös synnytyksen jälkeen

 – Väitöstutkimuksen tulokset korostavat raskaudenaikaisen sokerirasituksen merkitystä painosta riippumatta. Muuten tämä korkean riskin ryhmä jää löytymättä. Raskausdiabeetikoita ei saisi unohtaa myöskään synnytyksen jälkeen, Huvinen toteaa.

–”Raskaudenaikainen kristallipallo” osoittaa kansanterveydellisesti merkittävän riskiryhmän, joka ansaitsee säännölliset kontrollit, sekä kaiken tuen terveyttä edistävien elintapamuutosten saavuttamiseksi.

• Raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeen jatkuva elintapaneuvonta vaikuttaa positiivisesti terveyteen synnytyksen jälkeen.
• Myös normaalipainoisten joukossa on naisia, joilla on korkea riski sairastua raskausdiabetekseen.
  - Heillä on myös riski sairastua diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään synnytyksen jälkeen
  - Diabetes ja metabolinen oireyhtymä todetaan heillä jo matalammalla painoindeksillä
  - Tässä joukossa on paljon naisia, joilla painoindeksi on normaali, mutta rasvaprosentti poikkeavan korkea – tämä liittyy sairastumisriskiin

LL Emilia Huvinen väittelee 19.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The heterogeneity of gestational diabetes and long-term effects of lifestyle intervention among high-risk women". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Seth Wichmann -auditorio, HUS Naistenklinikka, Haartmaninkatu 2.Vastaväittäjänä on professori Elisabeth Mathiesen Kööpenhaminan yliopistosta, ja kustoksena on professori Aila Tiitinen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/241951

Väittelijän yhteystiedot:

Sähköposti: emilia.huvinen@helsinki.fi
Puh. 050 330 3633

**********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043